On joulukuu ja vettä tulee kuin saavista kaatamalla. Se on kiva se, kun ottaa huomioon, missä kunnossa potentiaaliset ratsastuspaikat on. Tahdomme maneesin!
Kenttä oli aivan järkyttävässä kunnossa ja nekin kohdat, jotka eivät olleet niin pahoja, muuttuivat vieläkin kamalammiksi, kun kerran yli käveli.
Jenny seisoi kentän keskellä nilkkoja myöten mudassa ja koitti kannustaa rinsessaa. Vipsu on sen verran hieno neiti, että kurassa talsiminen tuntui ottavan aivoon ihan tosissaan. Ratsastuksen teemana oli käyntityökentely - peruutukset ja pohkeen väistäminen (ei pohkeenväistö, asia kerrallaan...), joista ensimmäinen on syystä tai toisesta Vipsun inhokki hommaa.
Viba on peruuttanut useasti ja hienosti, mutta viime aikoina peruutus on mennyt pomppimiseksi. Jotkut sanovat, että Vipsulla on jaloissa kipua - Mamy luulee, että Vipsua vituttaa kun suusta otetaan. Vipsu ei ihan vielä ymmärrä puolipidätettä..Jenny ehdotti hieman erilaisia apuja ja peruutus onnistui, mutta jonkinlaista protesti ääntä kuului satulan toiselta puolelta. Tai no, protesti ja protesti, jotain rahinaa.
Muutamat peruutukset vielä otettiin, ilmeisesti puolipidätteellä, koska Vipsu näytti siltä, että se hyppää pystyyn tai istuu, hetkenä minä hyvänsä. Jotta hevosen hermo ei aivan menisi vaihdettiin harjoitusta: Muutama väistö maasta käsin ja sitten vapaata käyntiä.
Täytyy toivoa, että sataisi lunta..tai ihan mitä tahansa, mutta kurapasXXXsa ei viitsisi enää rypeä. Ei tässä kohtaa vuotta.
-J
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja