Kuraturpa

On taas se "Mitähän vxttxa-vuodenaika". Mitähän vxttxa minä sotken tuohon psylliumpuuron, että se menee alas? Mitähän vxttxa, minä teen tuolle hevoselle, että tuo kaivaminen loppuu? Ja niin edelleen.

Meillä ongelma alkoi aikanaan siitä, että vettä ei ollut tarhassa tarjolla ja jano sammutettiin kuravedellä. Laukaisevana tekijänä saattoi toki olla jotain muutakin, mutta joka tapauksessa sitä kuravettä vedettiin tunteella. Sitten iski kurapieru ja mahassa oli massiivinen kertymä.

Sittemmin sitä on ollut kaikenlaista viritelmää, ettei ongelma toistuisi. Joskus on käynyt niin, että Vipsu on nuoleskellut peltosavea, toisinaan taas on nypitti juuria ja heinän korsia vähän vääristä paikoista.

Kovasti olen kohdannut yleismaailmallista kritiikkiä hiekkatarhoja vastaan. Mutta koska tuo oma hevoseläin vetää nimenomaan sitä peltosavea eikä niinkään tarhanpohjaa, on vaikea ymmärtää, miten se tarhan pohjamateriaalin vaihtaminen vaikuttaisi mitenkään, paitsi jos se on betoni tai kuten haaveilen, asfaltti. Hakkeetkin meni parempiin suihin.

Olen tässä taas kevään mittaan kauhulla katsellut tuon nelikoipisen kaivurin edesottamuksia. Jalka käy ja aidan alta paljastuu milloin mitäkin juuria. Naama on ravassa ja ilme kasvoilla puuhakas.

Mietin, olisiko ratkaisu kaivaa juuret valmiiksi tarjolle? Onko kyse ajankulusta vai juurien mehukkaasta tuoksusta? Ehkä ruokinnassa on laskelmista huolimatta puutos, jota juurakot tasaavat?

Psyllium onneksi uppoaa keskimääräistä hevosta helpommin. Kun kuuria on kestänyt viikko, iskee äkkistoppi. Nyt vedetään parin viikon luova tauko ja jatketaan puurolinjalla, sillä tälle keväälle en keksi mitä juuria kaivaisin ja, onko se sitten ihan fiksua sekään. Ehkä ensi vuonna.

- J


9 kommenttia

  1. No kuule samma här, jos helpottaa tuskaasi yhtään ;) Vielä ei ole psyllium syötössä, mutta aina kun katson tarhaan niin Pena ruopii jotain herkkua esiin aitojen alta, kuoppia on siellä täällä, ja harjaamiskäytöksessä on sellaiset muutokset että ei taida olla suolet ihan puhtaat. Heinää on yltympäriinsä, verkoissa ja maassa ja laareissa ja silti tuo vaan tonkii. Ahistaa katsoa sitä sivusta. Ahistaa ajatus siitä psylliumrallista. Ahistaa ajatus että kauanko tätä taas jatkuu ennen kuin on oikeasti kuivaa ja saan työnnettyä tuon elukan laitumelle nyppimään luvallisia juttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin hirveää kuin se onkin niin helpottaa =D Toivotaan, että mikä mei sisään, tulee omia aikojaan myös ulos.

      Poista
  2. Niin, samanlaista täälläkin. Tämä ja tämäntapainen käytös on yleensä hevoselle täysin luonnollista lajityypillistä käytöstä, ravinnon etsintää. Kasvien juuret ovat osa hevosen lajinmukaista ruokavaliota.

    Nimenomaan kannattaa antaa keväisin (ja syksyisin, jolloin hevoset myös kasvien juuria yleensä himoitsevat) hevoselle kasvien juuria! Kuten voikukanjuurta.
    Itse annan keväisin ja syksyisin Better Choice Detox 1 ja Detox 2 yrttiseoksia, jotka sisältävät mm. eri kasvien juuria.
    http://www.betterchoice.fi/tuotteet.html?id=1/40
    http://www.betterchoice.fi/tuotteet.html?id=1/25

    Annan keväisin ja syksyisin myös savea! Nimittäin bentoniittisavea. Tarhassa on kaksi vesiastiaa, lisään toiseen astiaan veden joukkoon hieman bentoniittisavea.

    Ei ole ollut ongelmia maa-aineksen kertymisen kanssa suolistoon.

    Joissain tilanteissa maa-aineksen syöminen voi olla myös epänormaalia käytöstä ja kertoa ongelmasta.
    Aiheesta lisää mm. facebook-ryhmässä "hiekkaa syövät hevoset ja suoliston ongelmat", johon suosittelen ehdottomasti liittymään!



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos linkeistä! Lajityypillistähän se tosiaan on. Ongelma vasta, kun se tavara ei enää löydä tietään ulos tai syöminen tosiaan menee pakonomaiseksi.

      Meilläkin on detoxattu ja voin suositella! Eron huomaa. Mutta valmisteet eivät sovi kantaville, joten tänä keväänä jää väliin.

      Meillä on kokeiltu bentoniittisavikin ja jostain syystä se kaasuunnutti Vipsun. Sama on käynyt muutaman hiivavalmisteen kanssa. Mitähän se voisi tarkoittaa?

      Poista
    2. Okei, hmm. Mä en kyllä osaa sanoa. Voi olla, että joku esim. tuolla mainitsemassani facebook-ryhmässä tietäisi.

      Poista
  3. Mie niin tiedän tunteen!!! Vaikka Sohvi ei varsinaisesti syö maata (ainakaan silloin, kun se tietää, että vakoilen sen touhuja), niin voi miten ahdistavaa tämä touhu on. Meillähän meni totaalipersiilleen kaikki kun aloin säätämään kaikenlaisten piiperrysrehujen kanssa... toisille toimii todistetusti, meille aiheutti pelkästään harmia :( Bentoniitista samat kokemukset kuin teillä Vipsun kanssa.

    Meillä on nyt ollut vapaa heinä, vaikka nämä ei mitään silakoita ole, niin eipä ne tuosta heinästä ole muodottomiksi paisuneet. Ja sitten havuja ja kerppuja ( kohta ei ole yhtään puuta koko tontilla). Sohvi saa lisäksi nyt enemmän tavaraa ruokakippoonsa, kuin koskaan ennen... nyt tuntuisi hetkellisesti, että helpottaa. Hyvää valkuaista annetaan reippaasti, jätin kaikki mössöt ja puurot pois... auttoi heti. Ja sitten se paras aine!!! ProBio!!! Wammalan tila myy ainakin, samaa tavaraa on kaiketi myös Eggersmann EMH Direkt. Tämä on ensimmäinen selkeästi meillä auttanut aine, joten suosittelen lämpimästi! Tsemppiä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Laitanpa kokeiluun! Kiitos vinkistä ja tsempeistä! Voikun VIpsukin kestäisi vapaan heinän. Saisi sen heti =/

      Poista
  4. Samaa samaa... Meillä koko kolmikko tonkii kuin maamyyrät tuolla. >.< Toistaaeksi kaikki kakkii ihan normaalisti. Selma söi (tai siis joi) syksyllä psylliumkuurin. Riimille vois kokeilla kunhan meneevät laitumelle ihan vaan koska en tiedä onko se saanut vai ei. Ja näkyy tonkiminen olevan senkin juttu. Kaadettiin pieniä koivujakin tarhassa että olis muuta nakerrettavaa, mutta mitäpä lottoot viekö voiton juurilta... Selma on kans peltosavijengiä. Kunnon huulipunat on sillon kun on löytyny oikein helmi esiintymä. -.-

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eli pihatto, lauma ja vapaa heinäkään ei välttämättä tee autuaaksi :/ en käsitä. Ne on just ne asiat jotka ajattelin että meillä on pielessä :/

      Poista