Huonot tallitavat

Kiitos haasteesta Luokki ja satula-blogin Maiju!

OHJEET: Nyt paljastetaan "huonot tallitavat". Mitä tyhmiä tai liian ison riskin omaavia juttuja teet hevosten kanssa siitä huolimatta, että tiedät niiden olevan huono juttu?

- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Kävelevällä katastrofilla ei taida muita ollakkaan. Huonot tallitapani..tai ainakin ne, jotka itse miellän sellaisiksi (kommentteihin voi tutut tehdä omat lisäyksensä, jos tuntuu siltä):


Läpsyt: Jos talvella ei olisi kylmä, käyttäisin läpsyjä myös talvisin.
Kanootin malliset jalkani eivät ehkä ole kauneinta katsottavaa, mutta väliäkö sillä. Väliäkö silläkään, millaista sohjoa kavion osuma varpaistani tekisikään. Rakastan läpsyjäni jopa enemmän kuin korkokenkiäni, mutta näistä kahdesta rakkaasta on tallijalkineiksi valikoitunut kuitenkin tehtävään paremmin sopivat.

Olosuhteiden pakosta, ja sulasta rakkaudesta, käytän läpsyjä muutoinkin "liikaa" ja sopimattomissa tilanteissa. Hippi sisälläni ei helpolla kuole.





Kypärä: Liian harvoin päässä. Varsinkin ajaessa. Ratsastaessa olen kiitettävästi muistanut käyttää kypärää.

Kesällä kypärän käyttö on minulle helpompaa. Talvella pipo ei aja samaa asiaa, mutta auttaa unohtamaan olennaisen.




Lasit(ta): Käytän aurinkolaseja todella paljon. Niin paljon, että ventovieraat ohikulkijat hämmästelevät häikäisevää tulevaisuuttani.

Käytän laseja, koska minua häikäisee, ei tulevaisuuteni, vaan vähäkin valo. Kun ratsastan, minulla on usein aurinkolasit päässä, kesät talvet. Tämä tuntuu häiritsevän ihmisiä ja se on kuulemma vaarallistakin. 

Oletko joskus ihmetellyt  aurinkolasieni kuntoa? Aurinkolasit ajavat myös ajolasien virkaa.






Huppu: Todella monessa takissa, joita ratsastaessani käytän, on huppu. Sekin on vaarallista. Btw, ratsastaminenkin on vaarallista..


Varusteet: Pitääkö niitä huoltaakin? Kannattaisi varmasti. Oli ne sitten omiani tai hevosen, huoltamatta jäävät.


Karsinan ovi: Koska minulle hevosen vapaana olemisessa ei ole mitään ihmeellistä, en osaa ajatella, että jollekkin muulle on. Ymmärrän, ettei kaikkialla voi jättää ovia sepposen selälleen, mutta kotioloissa teen niin. En tosin muuta kuin oman karvakorvan kanssa.

Koska avonaiset ovet ahdistavat monia,olen kehitellyt kompromissin. Jätän oven raolleen. Iso rako on vaarallinen, mutta pieni käytännöllinen. Tiedän, että moni ei jaa tätäkään filosofiaa kanssani.


Hevonen irrallaan: Edellä mainittu kohta liittyy tähän. Minä en nimittäin sido hevostani kiinni karsinassa hoitotoimenpiteiden ajaksi. En tee niin aina muutenkaan tai muuallakaan.

Kotioloissa on ihan ok, että Vipsu on käytävällä irrallaan. Ympäristön paineesta johtuen suvaitsen kuitenkin kytkeä hevoseni käytävällä ketjuihin. En toki jättäisi Vipsua käytävällä kytkemättä, ellen luottaisi ja tietäisi sen siinä hyvin selviävän ilman remmejäkin. Käsitän silti, että tätä ei voida pitää yksiselitteisen hyvänä asiana.


Riimun lukko: Jää toisinaan auki hevosta siirtäessä tai hoitaessa.


Riimu: Mielestäni on sulaa hulluutta pitää hevosta tarhassa tai laitumella ilman riimua.

Ymmärrän, että joku kokee riimun olevan vaarallinen, koska hevonen voi jäädä riimustaan kiinni. Joku toinen kokee, että ilman riimua hevosen on mukavampi olla. Nämä kaksi pitävät minua idioottina.

Minun hevosellani riimu tulee ulkona olla. Jos hevonen karkaa (ja väitän, että usemmin karkaa kuin jää riimustaan kiinni), miten sen saa helpoiten kiinni? Kun on jotain, mihin tarttua.

Se et ole läheskään aina sinä itse, joka hevosta on kiinni ottamassa. Joka kerta ei paikalle satu lassotustaitoista cowboyta vaan hevosen ehkä elokuvassa nähnyt autoilija tai poliisi.

Tiedän joidenkin pitävän riimua tallissakin, tulipalon varalta. Ja hyvä niin. Tässä kohtaa taidan kuulua "hevosen mukavuus"-kerhoon ja otan riimun pois.


Käytävän lakaiseminen: Se on neuroottista. Käytävää ei tulisi lakaista tarpeettomasti tai, kun hevoset ovat tallissa. Jokainen toki siivoaa omat jälkensä. Mutta, kun lakaiset yhden kohdan, huomaat sivummalla jotakin. Lakaisempa senkin. Nyt käytävällä on pari häiritsevän puhdasta länttiä. Tuntuu, että täytyypä sipaista tuostakin.

Siivottomana sottapyttynä ihmettelen tätä. Syytän neuroosistani niitä, jotka sen ovat minuun omalla neuroottisuudellaan tartuttaneet. Tiedätte, ketä olette.


- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -

Haastan "Takaisin lähtöruutuun"- blogin M:n!

- J




4 kommenttia

  1. Kiva kun osallistuit! :D Hihii, jaan tuon käytävänlakaisuneuroosin kanssasi! Kumma ettei kotona iske moisia neurooseja..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppa niin! Kai se kaikki siivousenergia kuluu siihen niuhottamiseen tallin käytävää katsellessa..ja lakaistessa..

      Poista
  2. Kiitos haasteesta, yritän keksiä jotain pahoja tapoja, koska minullahan ei ole kuin hyviä. Eiku... Saattaa olla, että näistä sinunkin pahoista tavoistasi joku tuntui vähän tutulta... ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jään innolla odottamaan =) oli kyllä vaikea tehtävä, kun on niin ylivertainen =D lähinnä piti karsia painokelvottomat listalta pois..

      Poista