Unelmien toteutumisen todellisuus

Facebook muistutti, että kyynel silmissä joitakin vuosia sitten ihmettelin, toteutuvatko unelmat sittenkin..

Oma talli, se on ollut unelmissa aina. Nyt, kun oma talli on todellisuutta, se ei ehkä vastaakaan ihan sitä, mitä vaalean punaisissa päiväunissa kuvittelin. Toteutunut unelma se on silti, vaikka toisinaan unelma on tuntunut muuttuneen painajaiseksi.

Haaveilin aina, että talli olisi jossain muualla kuin Suomessa. Ehkä se vielä joskus on. Nyt se on Suomessa. Kaikki tehdään Vipsun ehdoilla, vai asiakkaiden? Hevoset omassa pihassa, siihen on vielä matkaa muutama kuukausi. Näenkö sen ihmeen sittenkin. Ei enää autossa valvottuja tai sohvalla nukuttuja öitä. Toivon ainakin niin.

Unelmat on siitä kummallisia, että ne muuttuvat. Osa säilyy, mutta vivahteet vaihtelevat. Elämä heittelee ja yhtäkkiä sitä huomaakin toivovansa jotain ihan muuta kuin ennen heilahdusta.

Rankkana esimerkkinä elävästä elämästä tiedän tyypin, joka halusi kuolla. Elämä oli rankkaa, joskus kohtuutontakin. Se tyyppi toivoi ja unelmoi, että pääsisi pois tästä maailmasta. Lapsuuden haaveet unohtuivat. Yhtenä päivänä tämä tyyppi kuuli lääkärin sanovan syöpä.

Tiedän tyypin, joka ei ollut pitänyt lomaa viiteentoista vuoteen. Loma oli kaikki, mistä tyyppi haaveili. Työ ja lomattomuus eivät olleet oma valinta. Sillä tyypillä meni jalka poikki eikä jalka parantunut odotetusti. Lomasta tuli pitkä, muttei sellainen, josta tyyppi oli haaveillut.

Yksi toivoi toiselle opetusta. Opetus johti ulkopuolisen kuolemaan.

Kannattaa varoa, mitä toivoo. Unelmillakin on tapana toteutua, mutta hinta on toisinaan kova. Jotta saat jotain, joudut yleensä luopumaan jostain muusta. Toisten toteutuvat unelmat näyttävät helpoilta, mutta harvoin jos koskaan ovat sitä. Ehkä unelmat eivät täytä odotuksia. Senkin kanssa joutuu joskus elämään. Ehkä se ei ole suku, isä tai mies, kuka maksaa, vaan se joku on tehnyt unelmansa eteen töitä. Toisinaan on velkaa enemmän kuin moni pystyy käsittämään.

Ei kannata olla kateellinen ja vihata siksi, että joku muu näyttää saaneen mitä halusit tai mitä se joku halusi. Taustalla voi olla tuhat tarinaa, kymmeniä menetyksiä ja itkemättömiä itkuja. Hinta, jollaista kukaan ei halua maksaa. Ilkeys ja kateus on vain itseltä pois. Sen sijaan, että maksat satasen, ettei naapuri saa viittä kymppiä, pidä se satanen itse. Osta jotain kivaa. Syö hyvin. Säästä.

Joskus haave on pieni. Semisti salaa halusin "vielä joskus" oman Liisinkiläisen. Tälle kaudelle valinta oli kuitenkin Viestaus. Ori vaihtui kesken astutuskauden. Harmitti. Vipsu tuli lohduksemme laakista kantavaksi, kaksonenkin katosi kohdusta omia aikojaan. Jo silloin ajattelin, oliko tämä jokin kohtalon oikku. Viime viikon suru-uutinen suuren suomalaisen orin, Liisingin, poismenosta vahvisti tunteen. Näin sen pitikin mennä.


- J

6 kommenttia

  1. Aamen. Viisaita sanoja viisaalta naiselta. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Viisas vaiko vaan väsynyt ;) Kiitos silti <3

      Poista
  2. Viisaita sanoja! Minullakin oli kerran työkaveri, joka ei ollut ikinä sairas. Hänellä ei ollut edes hartiat koskaan jumissa. Häntä harmitti, kun muut pitivät saikkuja flunssien takia ja toivoi, että hänkin pääsisi joskus sairauslomalle. Kun hän sitten sairastui, sairaus vei hautaan. Niin surullista.

    Mutta kun kuulin Liisingin kuolemasta, minäkin ajattelin heti Vipsun varsaa. Toivottavasti kaikki menee hyvin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Surullista tosiaan!

      Pienet lisäpaineet tämä aiheutti varsan rakentamiseen. Enää ei edes haittaa vaikka tulisi se povattu ori. Melkein toivon sitä =)

      Poista
  3. Minäkin olen kuullut sanonnan, "varo, mistä unelmoit, sillä unelmat voivat toteutua". Uskon myös, että asiat tapahtuvat syystä. Se syy usein vaan selviää vasta myöhemmin. Joka tapauksessa ajatuksia herättävä kirjoitus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Se on nimenomaan näin. Asioilla on syynsä ja ne merkitykset avautuvat toisinaan vasta aikojen päästä.

      Poista