Rammat

Pitkä hiljaisuus on mahtunut edellisen ja tämän tekstin väliin. Jenny oli leikkauksessa. Viime syksyisessä onnettomuudessa vaurioitunut polvi "korjattiin". Tähystyksestä tuli massiivinen operaatio, johon kukaan ei osannut varautua. Kun Jennystä on kyse niin todennäköisyydet kääntyvät vastaan. Jenny edustaa sitä epäonnistuvaa vähemmistöä - viittä prosenttia. Leikkaus ei siis ollut menestys, päinvastoin. Jenny taistelee tällä hetkellä jalkansa pelastamiseksi. Tilanne kääntyi huonosta katastrofaaliseksi. Jalka ei tule enää edes entiselleen, mutta jos se toimisi edes jotenkin - se olisi voitto. Jennyn haaveissa siintää kuitenkin jo puujalka, sellainen merirosvomalli. Tavoitteet, ne muuttuvat tarvittaessa nopeasti.

Day 1

Tänä aikana Vipsun hyvinvoinnista on valjastettu vastaamaan pieni joukko Vipsulle tuttuja ihmisiä. Perusasioista vastaa toki tallinomistajat, mutta seurustelusta ja liikutuksesta vastaavat jälleen Tytti ja Ville sekä Rina. Rina tuo mukaan fysikaalisen näkökulman ja vaatimukset. Vipsu joutuu tekemään ja miettimään. Suuntana vahvempi selkä. Tytti käy sitten lenkkeilemässä selästä käsin ratsastuskentän ulkopuolella tarjoten liikuntaa ja psyykkistä palautumista Rinan treeneistä. Ville on rapsuttelija, makupalojen antelias antaja ja se tohelo, jonka kanssa Vipsu saa touhuta, ihmetellä, haistella ja maistella - osallistua omalla tavallaan.

Rina on Vipsulle vanha tuttu, Vipsun emän omistajan tytär. Vuosien jälkeen he kohtasivat Notkossa ja nyt yhä uudelleen. Ensimmäinen yhteinen treenikerta ei sujunut aivan kuin tanssi. Vipsu oli kovin hämmentynyt kaikesta. En ihmettele. Vipsu reagoi jokaiseen pieneenkin rutiinin ja ihmisten muutokseen tressaamalla. Niin tälläkin kertaa. Lisäksi hackamore tuntui Rinasta vieraalta. Onneksi tallista löytyi muitakin kuolaimettomia vaihtoehtoja ja Jennyltä pari pikku tipsiä, Rinalta kokemusta ja kärsivällisyyttä - seuraava kerta oli jo jotain aivan muuta.

Rinan analyysi ensimmäisestä kerrasta: "Tein Vipsun kanssa paljon lateraalityöskentelyä, käsittäen avotaivutuksen alkeita ja vasta-avoa, sekä pieniä muunnelmia niistä. Minusta olisi tärkeää saada Vipsu keskittymään paremmin ratsastajaan, hidastamaan tahtia ja suorittamaan tehtäviä rauhallisesti ja huolellisesti, jotta selkä vahvistuisi ja Vipsu kantaisi ratsastajaa selkänsä kannalta turvallisesti."

Toisella kertaa ratsastus tosiaan sujui paremmin ja se linja on nyt pitänyt. Vaatimustasoa ja harjoitteita on lisätty, mukaan on otettu puomit mielikuvituksellisilla ja Vipsulle uusilla tavoilla. Vipsu on hämillään, mutta luottavainen ja lopulta halukas.

Vipsu ilmaisee väsymyksen jumpittelemalla. Kääntyilemällä, pysähtelemällä ja peruuttelemalla. Vastaan ei taistella vaan sitten lopetetaan. Lopetetaan eli kävellään vielä, mutta ilman vaatimuksia. Kun hevonen rentoutuu, hevonen pääsee pois. Kaikki voittavat. Ja Jenny itkee onnesta, että löysi lähipiiristä Vipsulle treenarin, joka on niin samoilla linjoilla.

- J