Meillä (tai ennenkaikkea minulla) on motivaatio-ongelma. Ei huvita minua eikä oikein huvita hevostakaan. Molemmilla takana viikon tauko ja minulla yritys irtautua kaikesta siitä ikävästä, jota mielen päällä on ja viettää ihan oikea loma.
Viikko ja yksi päivä sitten meno vielä maistui. Tavallaan. Koko kulunut vuosi on ollut todella takkuinen. On ollut huolta omasta ja muiden terveydestä sekä tietysti Vendan leikkaus ja siitä kuntoutuminen. Välillä on tuntunut, että kyllä tämä tästä ja vielä reilu viikko sitten tuntui, että tekeminen hevosen kanssa etenee.
Enää ei tunnu huvittavan kumpaakaan. Kun motivaatio katoaa ja tekeminen takkuaa, mitä silloin tehdään? Tarvotaan suossa kunnes on taas kuivaa maata vai jäädään makaamaan sinne suohon? Onko jotain muita rakentavia ja kehittäviä vaihtoehtoja?
Mikä tässä viikossa muuttui? Paitsi, että katosi viimeisetkin rippeet motivaatiosta. Venda reagoi paitsi päällään myös polvillaan. Jokaista puskaa kytätään ja ilme on herkästi huolestunut. Toki omat epävarmuudet eittämättä heijastelee hevoseen asti, mutta samalla en voi olla miettimättä, kuinka hajotin sen viikon vapailla.
Sunnuntaina muutettiin lennosta suunnitelmaa, valjaat niskasta pois ja mäkeen peruuttelemaan. Mystisestä syystä hevonen piristyi niin, että rynni tallista häntä tötteröllä ulos ja suunnisti kohti traileria. Seuraavaksi se puhkui ja puhisi edes takaisin ylämäessä.
Maanantaina se hölkkäsi jo hieman mieluummin valjaissakin, mutta polvet hakautuivat kerran kierroksessa. Ei maistu, koska ennakoi? Ja samalla omasta motivaatiosta irtosi iso osa pois. Tuossa se vielä on käsien ulottuvilla leijuskelemassa, mutta en tiedä, mitä sillä tekisin. Ärsyttää ja väsyttää.
Viimeisimmässä kontrollissa hoitava ell totesi, että tämän kanssa joutuu ottamaan välillä iisimmin ja tekeminen tulee olemaan tasapainottelua kasvamisen kanssa. Olen huomannut. Tiedän, että Vendalle liike on lääke ja se kaipaa rutiinia ja monipuolista treeniä sekä sitä yhtä, joka meiltä uupuu - sopivaa treeniseuraa.
Ratkaisut on olemassa ja tosiasia on, että oma motivaatio-ongelma on pahin jarru kaiken edessä.
Ostetaan kartta, kohteena kadonnut motivaatio. Tai jos sinulla on tähän täsmälääke, saa vinkata.
- J
Ikävä kyllä ei ole sitä täsmälääkettä eikä oikein karttaakaan. Tällä hetkellä on itselläkin jotenkin hukassa oleva fiilis, kun tuntuu ettei mikään onnistu. Siis itsellä. Joku totaalinollaus tarvittaisiin tavalla tai toisella, ja pikaisesti. Joskus, tai oikeastaan aika usein, sitä miettii, että tässä harrastuksessa olisi varmaan ehkä onnellisin, jos ei olisi mitään varsinaisia tavoitteita.
VastaaPoistaTsemppiä, kyllä se motivaatio vielä tulee takaisin <3
Sama fiilis. En vaan ymmärrä, miten saisi nollattua. Ja päteekö sama muuhun elämään? Auttaisiko jos ei odottaisi mitään...mistään...Tsemppiä <3
Poista