Tulva

"Raviharrastus" vei Jennyn jo vuosia sitten. Totoamismielessä. Jenny oli se Jokimaan aidassa maalilinjalla roikkuva kiljuva blondi. Enimmäkseen kiljuttiin euron panoksen aiheuttamasta ilosta, mutta toisinaan laput lentelivät ja salamat kipinöivät.

Sitten tuli Vipsu. Ostettiin koppakärryt, vain parasta Vipsulle. Jennyä ei kiinnostanut suunnattomissa määrin, mutta houkutteli hieman. Kärryt hankittiin kuitenkin yksinomaan Vipsun mielen virkistämiseksi. Ja kyllähän se mieli virkistyi, kun kärryt perään laitettiin. Vähän liikaakin. Siinä kohtaa harrastajan into laantui.

Sitten saatiin kenkää Kujalasta ja muutettiin Notkoon. Tuli Satu ja tuli Marko. Ajamisesta tuli "helppoa" ja ajamisesta tuli hauskaa. Ajamisesta tuli mahdollista - Jennylle ainoa mahdollisuus. Tuli syksy ja koitti arki. Enää ei kärryille ehtinyt opettajia eikä kokeneita. Jenny kokeili itse. Se ei ollutkaan kamalaa. Päinvastoin. Käytiin kävelylenkeillä kerran ja sitten toisen. Jossain kohtaa jo hölkättiin.

Siinä ovat päivät kuluneet. Miettiessä, koska lähtisi taas kärryille. Vipsu tykkää, Jenny tykkää, Ville on fiiliksissä. Ja saatiin me vierailijakin rattaille. Varma kuolemastaan rentoutui vasta viime kierroksilla, mutta rentoutui.

Tänään, tänä surun ja kaatosateen harmaana päivänä, kun kaikki menee pieleen muutenkin, piti lähteä kärryille. Sade, se harmitti, mutta vasta tulva teki kaikesta vaikeaa jollei mahdotonta.

Tallin maiden läpi virtaa pieni joki tai iso oja, kuinka sen haluaa ajatella. Tallin pihaan tilanne ei näyttänyt niin pahalta, mutta kumisaappaat hörppäsivät kuravettä varteensa ahnaasti. Laitumen portti oli tulvan alla. Tuli testattua sekä auton että Jennyn maastokunto. Auto selvisi, Jenny ei. Pätettiin jättää hikilenkki ja siitä varmuudella seurannut kuolemantauti väliin.

Ajolenkin virallinen tarkoitus oli tutkia viikolla muutetun kengityksen vaikutus hevoseen. Selkä oli oireillut ja kengitetty Vipsu vetänyt muutenkin vinoon. Kengättä Vipsu oli käytännössä suora, mutta oikea takanen kului epätasaisesti. Painavat kengät eivät toimineet. Maanantaina taakse laitettiin kevyet kengät. Tarkoitus oli testata vaikutusta ja laittaa torstaina samanlaiset kengät eteen. Testata sitten taas ja tulla johonkin tulokseen. Tulokseen ei nyt tultu. Paitsi siihen, että Jenny tarvii soutuveneen eikä siitäkään ole apua. Niinpä päätimme ostaa hiittikärryt. Tai no, se päätös tehtiin jo viikkoja sitten, mutta viikonloppuna ne toivottavasti tulevat kotiin. Normaalista tyylistämme poiketen saatamme tällä kertaa tyytyä käytettyyn ja pysyä budjetissa, jopa ehkä alittaa sen.

-J