Viba - kiimapihtari

Vipsulla oli kellon tarkat kiimat. Sitten tapahtui jotain, eikä ole enää.

Kiimailu alkoi noin viikon etuajassa 6.5. perjantaina. Kalenteriin olin kolmisen viikkoa sitten merkinnyt, että astutus perjantaina 13. päivä. Tämän ilmoitin myös Viestauksen väelle. Taikauskoisena kirosin päivämäärää ja mietin, mikä Aku Ankka varsalle nimeksi annetaankaan.

Kävimme viikko sitten ensimmäisessä ultrassa toteamassa, että juu, kyllä siellä kypsyvää materiaalia on. Ultraajan arvio oli, että seuraavan viikon keskiviikko on SE päivä. Piti rukata aikataulua. Painemittari ei ollut enää paniikin punaisella, vaikka ihmettelinkin tilannetta hieman. Pari päivää sinne tänne, ei kai se ole niin justiinsa..




No ei ollut keskiviikko SE päivä. Eikä ollut tämä perjantaikaan. Olen nyt rampannut naapurin tontilla tuoksututtamassa tammaeläintä vastaruunatulle pojan klopille, joka ikinen aamu viikon ajan. Aloin jo epäillä, että roturasisti Vipsu ei puoliveriselle vilauttele. Mutta, kun Sirpan Sisukaan ei häntää nostattanut, menetin viimeisetkin toivon rippeet.

Orinpitäjälle ollaan soiteltu vähän joka välissä, että eipäs sittenkään. Alkaa riittää. Ultrassa ollaan käyty kaikenkaikkiaan kolme kertaa. Maanantaina mennään taas.

Mikä tässä kiimassa mättää? Follikkeleita on vain yksi. Niin kaiketi on tarkoituskin, mutta Vipsulle tilanne on epätyypillinen. Follikkeli ei myöskään kypsy normaalitahdissa. Vipsun ultrannut lääkäri pisti säiden piikkiin. Minä peruspessimisti näen tässä enemmän. Vaihtoehdot ovat vajakkifollikkeli ja vajakkifollikkeli.




Koska Vipsulle on tyypillistä yrittää vääntää maailmaan kaksoset, jotain on mennyt lähtökohtaisesti kiimassa pieleen. Kiima ei etene astutusmielialoihin, koska luonto on viisas. Toisaalta voi olla, että luonto on niin viisas, että se tietää jotain jo kauas etukäteen. Syystä tai toisesta, luonto on päättänyt, että tämä varsa ei päivänvaloa näe.

Toivon, että ongelma on yhden kiiman mittainen ja seuraava satsi follikkeleita tulee ajallaan ja tyypillisellä tavallaan.


Kiimakontrollien välissä käytiin radalla toimittamassa opetusmestarin virkaa.


- J

4 kommenttia

  1. Kylläpä on hankalaa!

    Ruusan kiima tuli aika lailla silloin kun odotinkin, mutta kun maanantaina ell ultrasi, hän näki ponilla vielä keltarauhasen.

    Seuraavana päivänä poni alkoi kiimailla naapuritarhan ruunalle. Keskiviikkona ell kävi uudelleen ja totesi, että kyllähän se kiimassa on, mutta arveli, että ovulaatio olisi ehkä maanantaina ja ettei kannattaisi vielä perjantaiksi tilata tavaraa. En uskonut, vaan tilasin kuitenkin ja vein Ordenojalle. Tänään sain hakea siemennetyn ja ovuloineen ponin kotiin. Olivat aika luottavaisia onnistumisen suhteen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meilläkin meni Ilpoa tehdessä asiat vissiin liian hyvin ja helposti, kun nyt näin takkuaa..Toivotaan Ruusalle onnellista odotusta =)

      Poista
  2. Peukut pystyssä täälläkin, että seuraava kiima olisi normaali!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Nyt näyttäisi siltä, ettät ähänkin kiimaan ehkä ehditään vielä astuttaa..ja että niitä follikkeleita onkin kaksi..saas nähdä. Pää ei kestä =)

      Poista