Puikkoluulomasta virittelyvapaa

Vendalla menee ihan jees. Sillä on paras ystävä ja se on kaiketi tärkeintä.

Jotta aivan auvoisesti ei edelleenkään sujuisi, kolhaisi kakara etujalkaansa sen verran, että puikkoluun pää otti ja ärtyi. Ei onneksi mennyt puikkoluu poikki, mutta sen kärki kääntyi hieman ulospäin. Turvotuksia tai ontumia vamma ei aiheuttanut, minkä vuoksi se olisi helposti voinut jäädä huomaamattakin.

Toki olin kovasti huolissani hankositeestä, mutta kahden lääkärin ja yhden röntgenin jälkeen suostuin uskomaan, että ei hätää. Aika kuulemma näyttäisi, alkaisiko vamma vaivata. Jos näin, tutkittaisiin tarkemmin.

Vamman jälkeiset pari viikkoa oltiin suuremmin liikkumatta. Perustarhaus, ei kimpoilua, kylmäys. Koska Vendalla on varsasta asti ollut pientä sanomista vasemmassa takasessa (puhtaat kuvat, mutta lihasköyhempi), päätimme hyödyntää tämän kesälomanjatkeen fysioterapeuttisten harjoitusten merkeissä.

Tontille kutsuttiin vielä yksi guru suunnittelemaan jumppaohjelma. Orjallisesti olemme tätä ohjelmaa noudattaneet. Suunnitelma on, että jumpalla saadaan balanssia. Lopuksi fysioterapeuttimme tulee vielä hoitamaan Vendan, hoidon jälkeen kärryt laitetaan perään ja treeni saa alkaa.

Ikäänkuin hajotetaan vanha malli liikkua ja rakennetaan tilalle uusi. Venda liikkuu hoidon jälkeen paremmin, joten tästä liikkeestä jää toivottavasti uusi parempi muistijälki ja se oppii korjaamaan liikkumistaan myös itse.

Vähän oikaistiin silti. Fysioterapeutti tulee ensi tiistaina. Aloitettiin ajohommat tasan viikko etuajassa. Pilasin varmaan kaiken. Mutta..perustelin sen itselleni niin, että tämän eläväisen ja perseilevän varsan kanssa on otettava muutama kevyt muistutuskerta alle, että päästään kriittisellä hetkellä liikkeelle turvallisesti.

Hangon keksi on allekirjoittanut itse ja tiedetään, on vähän äitinsä päävehkeet lapselle isot, mutta kun omat jäi jo pieneksi.

Eilisen kokemuksen perusteella, yksi kynsi köyhempänä, kiva että päätin näin. Ensin keulittiin ja sitten jäi käsijarru jumiin. Varsani on katsokaas sitä mieltä, että hänen korkeutensa tekee mitä tykkää ja nyt on Mamy väärässä paikassa, kärryt painaa, suojista en tykkää ja tunnenko mä nää taluttajat.

Ensimmäinen kilometrin puolikas meni yhteisymmärrystä hakiessa, toinen jo paremmin. Talliin palattiin tyytyväisinä, kaikki osallistuneet.

- J