Tallinpitäjän vapaapäivä - synninpäästö oikeuksistaan kiinnipitäville

 ...tai loma. Mystinen ajanjakso, jota toiset ei koe koskaan. Kiistelty ajanjakso, mitä tulee olemiseen ja elämiseen tuona toisinaan kiistanalaisenakin ajanjaksona. Se on katsokaas niin, että kotonaan ei saa olla, jos sattuu vapaata siunaantumaan, ja se on hyvä muistaa se!

Täytyy myöntää, että tallinpitäjän roolissa tunnen tiettyä kiusallisuutta ja jopa syyllisyyttä jo ajatuksesta, että viettäisin vapaani ollen kotona. Mutta, kuinka absurdi ajatus onkaan, ettei vapaapäivänään - tai lomallaan - kotonaan saisi olla!? 

Ja eikö vapaa-aika ole periaatteessa harrastamista varten? Pitääkö siis omia hevosia, noita harrastusta varten hankittuja siis vältellä, jos on vapaapäivä?

"Onneksi" ei ole tarvinut paljon miettiä näitä. Osin siksi, että niitä vapaita on osunut kohdalle varsin rajallisesti (ihan oma vika). Asia, johon joudun yhä enenevissä määrin kiinnittämään huomiota simppelisti siksi, että yksi elämä ja se olisi jotenkin jaksettava elää loppuun asti. Mielellään terveenä.

Osin kaiketi jäänyt vähemmälle huomiolle myös siksi, että ne vähätkin lomat olen saanut viettää valitsemallani tavalla, ja valittu tapa on sattunut viemään kotia kauemmas. Sitten iski poikkeusajat, eikä matkustaminen ole suotavaa...Eli tarkoittaako sulkeutuneet rajat ja matkustussuositukset siis sitä, että jos talli on kotipihassa - eikä kotona ole suotavaa lomallaan olla - vapaat on peruttu?

Syksyllä vietin viikon loman sairaalassa hotelliloman sijaan. Tässä ollaan Turussa pari viikkoa sitten. Ei ihan semmonen etelän reissu, mitä olin ajatellut, mutta olihan tuo etelämpänä edes :)

Ymmärrän tässä hyvin ns. asiakkaan kannan. Kun tallinpitäjä usein kuitenkin asuu lähes kiinni tallissaan, voi vapaapäivän tai loman rajojen hahmottaminen olla hankalaa ja rajanvetoa selkeyttää, jos tallinpitäjä ei ole tontilla - tai pahimmassa tapauksessa tallilla. Koska onhan se niin, että kerran kotona on, voi aivan hyvin hoitaa sen ja sen homman. Pikkujuttu, luulisi pystyvän - äkkiähän se käy. Ihan sama, että se sotkee aikataulun tai keskeyttää mitä ikinä tallinpitäjä oli tekemässä tai tekemättä ja usein se tallinpitäjä kelaa ihan samalla tavalla.

Tässä kohtaa samaistumiseen kykenemättömät ehdottavat, että yrittäjällä ei ole valinnan vapautta. Yrittäjä on alasta riippumatta aina kiinni yrityksessä ja puhelimeen on vastattava, soi se koska tahansa. Heille vastaan, että ei ole. Kyse on rajanvedosta ja oman työn organisoinnista. Tiedän mistä puhun, koska olen taustani takia ollut tuomittu toimimaan yrittäjänä, viime vuosina pääasiassa yksin ja omat oikeuteni ja tarpeeni täysin sivuuttaen.

Se on ihan totta, että vaikeaa voi olla olematta aina tavoitettavissa/käytettävissä/paikalla, mutta onko se kannattavaa? Hyvin harvoin. Jos yrittäjä on asemassa, että joutuu vastaamaan jokaiseen puheluun pennosten toivossa ajasta ja paikasta riippumatta, on yritys lähtökohtaisesti huonoissa kantimissa eikä se todennäköisesti tuo elantoa yrittäjälle. Samalla yrittäjä ajaa itsensä loppuun ja syö yrityksensä arvokkainta voimavaraa, itseään. Joten ei, yrittäjän ei missään tapauksessa tule alasta riippumatta olla aina saatavilla, eikä yrittäjän tule missään tapauksessa hukata voimavarojaan. Samalla yrittäjä hukkaa yrityksensä ja lopulta asiakkaansa. Voi käydä niinkin, että asiakkaat menettävät sen yrittäjän palveluineen. Kukaan ei voita, vaikka toisinaan tuntuukin, että yrityksen lopettaminen tai kaatuminen tuottaa asiakkaalle tai randomille kanssa kansalaiselle suurta mielihyvää. En ymmärrä miksi.

Yrittäjän tulee toki vastata asiakkaidensa yhteydenottoihin, mutta vain silloin, kun se hänelle sopii. Silloin, kun hän on töissä. Uskomatonta kyllä, suurin osa meistä tuntee käsitteen aukioloaika ja harva sitä jossain toisessa yhteydessä ihmettelee. Toki näitäkin viisastelijoita joukkoon mahtuu.

Ja muistetaan nyt tässä kohtaa sekin, että monet tallit eivät ole yrityksiä, vaikka niillä asiakkaita onkin. Tallinpitäjät käyvät muualla töissä ja ovat syystä x ja y ottaneet vieraita talliinsa (Meillä on asiakkaita "turvaverkkona"). Siinä on sitäkin turhempi selittää yrittäjän velvollisuuksista tai kutsumuksesta, kun vastassa olevalla yrittäjäoletetulla ei ole leipä tallihommasta kiinni.... 

Naapuri sanoi joskus fiksusti: "Hevoset voivat sitä paremmin, mitä paremmin tallinpitäjä voi." Eikä tämä totuus päde vain tallinpitäjiin. Se pätee kaikkiin yrittäjiin ja heidän asiakkaisiinsa. Mitä paremmin yrittäjä voi, sitä paremmin yrittäjän yritys lopulta voi. 

Ennenkuin vaaditaan yrittäjää olemaan aina tarjolla, mietitään hetki millaisiin uhrauksiin ollaan valmiita itse. Eikä vain sen yhden kerran, vaan joka ikinen päivä.

Ennenkuin vaadit itseäsi olemaan aina tarjolla, mieti tarjoaisitko todellisuudessa kuitenkin enemmän ja parempaa, kun pitäisit itsestäsikin huolta. 

Joudun tätä kaikkea harjoittelemaan ihan tosissani, mutta onnekseni opin pikku hiljaa tekemään myös itseni eteen asioita. Ja lepo on ensimmäisenä sillä listalla. 

Pidetään huoli paitsi hevosistamme myös itsestämme ja toisistamme ♥  Mainitussa järjestyksessä ;) 

- J