 |
| Toistaiseksi isoin pipi on n. kymmenen vuoden takaa. |
Taitoni hevosten kanssa ovat ilmeisen auttavaa tasoa. Auttavasta tasosta kertoo vähintään kerta vuoteen otettu osuma sekä vuosien varrelle mahtuvat lukuisat aivotärähdykset, joita oli noin kuusi tärähdystä sitten kolme liian monta. Ja kyllä, epäilen päivittäin, että tärähdykset ovat vaikuttaneet siihen, kuinka terävästi pää välillä toimii. Terävyys on toisinaan usein tasoa sahaan tukkia kertakäyttöveitsellä.
Pahinta tässä kyseisessä kavion osumassa ei suinkaan ole mustelma tai kipu vaan se, että episodi tapahtui "opetustilanteessa". Kun olet sen sata kertaa muistuttanut ketä tahansa muuta siitä, että toimenpiteen aikana kannattaa varoa myös niitä hevosen etujalkoja ja sitten kolahtaa noin kolme sekuntia sen jälkeen, kun taas toistit itseäsi. Se on paitsi vähän noloa, myös tehokas demonstraatio ja sellaisena me sen tällä kertaa Vendan kanssa myimme. Inhottavaa tietysti sekin, että tilanne oli opetustilanne myös hevoselle.
Koska jalka ei normaalista poiketen turvonnut muodottomaksi ja menettänyt toimintakykyään, opetustilanne saatiin myös hevosen osalta menestyksellä maaliin. Tai no, vaatii vielä harjoittelua, mutta saatiin hyvä lopputulos tällekin kerralle ja se on tärkeää se.
Toisaalta monesti näillä kolahduksilla on ollut myös se hopea reunus, joka ei muutu kusen keltaiseksi. Kivusta ja menetyksestä on aina itänyt myös jotain hyvää ja merkittävääkin, jos ei ihan joka kerta niin ainakin melkein. Välillä niitä juttuja on vaan vaikea huomata, mutta kyllä ne siellä kytee.
Sitten taas, onko kerran vuodessa liikaa vai tarpeeksi? Sattuuko muille pieniä tai isoja havereita edes joskus vai olenko se vain minä?
Viimeksi tärähti vähän isommin viime kesänä. Vietin silloin ainokaisen lomaviikkoni sairaalassa. Otin sen kyllä loman kannalta, vaikka sisälsikin aika extremeohjelmaa. Toipumiseen meni kaikkinensa muutama viikko, yksi haavoista tosin hilseilee edelleen ja toisesta taisi jäädä pysyvä "mustelma". Että oli jo aikakin saada jotain tuoretta väritystä...
Tylsää on sekin, että sattuu, mutta tylsä on hyvä, kun tylsä on rutiinit ja rauhallisuus.
Kun meillä on tylsää, meillä on hyvä olla.
- J
Ei kommentteja