Haaveilin aikanaan, että etsin ja löydän Vipsulle sopivat länkivehkeet. En löytänyt. Ostin reen, mutten aisoja. Lopulta Vipsu oli raskaasti raskaana ja minulla sisäänrakennettu epävarmuus. Mainitut tekijät johtivat kahteen asiaan: Työhevoskurssille ja reen hankintaan. Aisoja en saanut vieläkään aikaiseksi. Asia painui osin unohduksiin.
Sitten tuli Viikari. Täydellinen työhevonen. Oikeastaan täydellinen vähän kaikessa, mutta kyllä oli aika taas palata länkivehkeiden hankinnan pariin. Viikarilla oli niin sanottu sikaniska ja minulla edelleen sisäänrakennettu epävarmuus, joten jarruja oli matkassa. Sitten meiltä loppui aika kesken. Juuri, kun olin saanut taas hankittua yhden reen lisää.
 |
| Saatiin Vendan tuhoamasta hännän sidontaremmistä hyvä selustin. |
Aisoja tai muita varusteita ei luonnollisesti ollut tontilla vieläkään. Mutta pihassa kasvoi seuraava sukupolvi. Sittemmin tuo sukupolvi osoittautui varsin vireäksi ja perältään keveäksi. Kengittäjämme epäili toisaalta jo varhain, että Vendasta kasvaisi hyvä savottahevonen. Oma kantani on skeptisempi. Tämä johti siihen, että en poikkeuksellisesti hankkinutkaan tyhjänpantiksi taas yhtä rekeä, vaan hankin Legolle aisat ja mäkivyön. Vielä huutaa niitä länkiä, mutta kohta ollaan lähempänä kuin koskaan sitä, että minä menen metsään hevoseläimen kanssa. Olkoonkin sitten, että se hevoseläin kantaa nimeä Lego.
Mutta, Vendalla hiertää. Vuosi sitten sovitetiin yksiä länkiä ja nyt aika tasan vuotta myöhemmin saatiin vihdoin ostettua ne. Asiaa helpotti huomattavasti, kun saatiin tontille sovittaja, jolla on asiasta tarkempaa kokemusta ja arsenaalissa kaikenmoista käytettyä jakunnostettua työhevosrompetta. Työohjat ja aisat saadaan samasta osoitteesta. Maali todella häämöttää jo uhkaavan lähellä.
 |
| Saatiin samasta osoitteesta vähän kertausta käyttöön ja sovittiin myös syventävästä kurssista. Fun! |
Pääasia on kuitenkin ne länget. Odotukset on nyt korkealla sen suhteen, että hiertymät jäisivät historiaan. Saas nähdä.
- J
Ei kommentteja