Pääskysestä ei päivääkään, hiekasta hitusen

Pääskyset ovat saapuneet jo jokin aika sitten, mutta säät, ne ovat olleet kaukana kesäisestä. Fiiliskään ei ole kovin kesäinen. Tai sitten iski jokin kevätväsymys kaiken puurtamisen keskellä. Tuntuu, että pihassa repsottaa kaikki. Joka ikinen aitatolppa on syöty, laitumet osin siivoamatta, lannoittamatta ja äestämättä. Talolla piha ties kuinka monetta vuotta kokonaan laittamatta. Ehtisipä elääkin ja hevosten kanssa tehdä muutakin kuin ne välttämättömimmät. Vähiin on jäänyt.

Ollaan kuitenkin aloiteltu hommia. Osa lohkoista on käännetty, kylvetty ja kohta toivottavasti myös lannoitettu. Totuttelu vihreään on aloitettu super varovaisesti metsätarhassa ja vaivainen vartti kerrallaan. Onneksi laitumelle ei ole suuri kiire ja myöhäinen kevät muine todellisuuden tuomine vivahteineen sai meidät tekemään periaatepäätöksen, että laiduntaminen alkaa vasta kesäkuun alusta. Saa nyt nähdä ehditäänkö kaikki saada valmiiksi edes siihen mennessä. Hassua sinänsä, kun tallissa on lähes yksinomaan lihavia hevosia, että edes mietitään laiduntamisia, mutta kyllähän se kiva hevoselle on päästä edes päiväheinien verran vihreälle. 

Eilen käytiin Vendan kanssa kierros Hyvinkäällä (ja Järvenpäässä). Ohjelmistossa oli hiekkakontrolli (ja samalla käytiin katsomassa uutta ajoneuvoehdokasta. Loogista on, että hevonen on makutuomarina, kun sen vetokalustosta puhutaan.)

Valitettavasti hiekkaa oli vielä 14x4cm (eikä autostakaan kauppoihin päästy). Venda on vetänyt hirmuannoksen psylliumia hienosti, mutta kiitos aitojen alla kasvavan vihreän, todennäköisesti myös hiekkaa juurten seassa lähes samassa suhteessa. Koska psylliumkuuri ehti kestää jo kolme viikkoa, pidetään nyt tauko. Tässä välissä syötetään chiakuuri ja toivotaan, että se pitää hiekan määrän kurissa. 

- J