Elämän vakiot

Vitutusindeksi on taas jotain miljoonan luokkaa. Se on se yksi asia tässä elämässä, johon voi luottaa kuin peruskallioon. Määrä on vakio, aiheuttajat ja kohteet vaihtelee. Yleensä vika löytyy peilistä, mutta ei ihan joka kerta.

Tänään vituttaa se, että tuo kovan onnen vasen takanen otti ja turposi taas. Vekit, jotka Vipsu sai aikaiseksi kaatuessaan, eivät suosiolla parane. Toivon sen ainakin olevan sitä, eikä jokin mystinen murtuma tai jännevamma. Niistä näen nykyisin painajaisia, vaikka kohdallemme ei omaa koipeani lukuunottamatta ole moista ainakaan vielä osunut. Läheltä piti tilanteita ei lasketa, vaikka ne vaikuttavatkin tuohon aluksi mainitsemaani indeksiin ylläpitävällä tavalla.

Harmillisinta tässä on se, että eilen tämä päivitys olisi vielä ollut niin kovin erilainen. Eilen tämä teksti olisi alkanut näin:

Sain tänään suoraa ja anteeksiantamatonta kritiikkiä osakseni. Sitä putoili sieltä täältä, eikä kukaan tuntunut pidättelevän mielipiteensä kanssa. Häpesin, koska tiesin kaikkien arvostelijoideni olevan oikeassa. Rikokseni, Vipsun etutukan leikkaaminen, järkytti kaikkia, ikään ja sukupuoleen katsomatta.

Kuulin jonkun jopa suunnitelleen kostoiskua omaan kuontalooni. Kieltämättä Vipsu muistutti nyt sketsihahmoa uudessa lookissaan. Sanna Raipe, sanoi joku. Vipsun ilmeestä näki, ettei sekään ollut iloinen. Mitä meninkään tekemään? Onneksi se kasvaa takaisin. Silti joku epätoivoinen ehdotti, että jouhen pätkät pelastettaisiin lantalasta ja liimattaisiin takaisin. Kuvamateriaalia ei ole, koska Vipsu kielsi kuvaamisen. Niin paljon, kun se sitä yleensä rakastaakin.

Opin tästä yhden asian. Jos haluan hiukset pois silmiltä, pistän ne ponnarille - myös Vipsulla!

- J

Ps. Ollaan me ajamassakin käyty, oikein kaverin kanssa ja Ville pitkästä aikaa rattailla:






 




2 kommenttia

  1. Voihan jalka. Tsemppiä, niin tiedän tuon tunteen.

    Mutta täytyy kyllä sanoa, että suomenhevosen otsatukan leikkaaminen polkaksi on aikamoinen synti ja häpeä. ;)

    Ruusaltakin haluaisin siistiä otsatukkaa, kun siinä on sellaisia huituloita. Mutta tallikaveri sanoi, ettei saa lyhentää ja uhkasi leikata oman newforestinsa tukan taas siiliksi, jos syyllistyn moiseen. Tosin uhkasi myös leikata sen siilin, jos en ohenna ponin tukkaa ennen lomaani, ja enhän minä ehtinyt. Että katsotaan nyt sitten ensi viikolla, miltä sen forestin harja näyttää...

    Suuria asioita nämä karvaiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahahahha..eikös vaan olekkin. Tukka hyvin, kaikki hyvin. Toivotaan, että forestilla on tukka tallella. Ehkä se Vipsunkin jalka paranee viimeistään sitten, kun tukka on kasvanut takaisin. Toivottavasti jo aikaisemmin =)

      Poista