DIY terapiajakkara

DIY - Do it yourself - Tee itse - eli osta Ikeasta ja sitten siitä tulikin pimp my jakkara, ajankuvaan osuvaa ja trendikästä. Nimittäin vammainen tarvitsee nousuvälineen päästäkseen hevosen selkään. Tässä kohtaa vammainen viittaa vain ja ainoastaan itseeni, koska en ole rajoitteellisuudelleni suuhun sopivampaa termiä keksinyt.

Tallilla on toki jakkaroita. Jokaisella tallilla on. On muovijakkaraa, lypsyjakkaraa ja jos vaikka minkämoista jakkaraa. Oma suosikkini on näihin päiviin saakka ollut Curverin kokoontaittuva muovijakkara. Tämä on tukevin jakkara ikinä! Nyt siitä on tullut korvaamaton apu kotona sen turvallisuuden ja monikäyttöisyyden vuoksi ja tallille tarvitaan korvike. Voisin tietysti ostaa toisen samanlaisen, mutta...voisin kokeilla myös jotain muuta. Jotain edullisempaa, jotain suositeltua ja jotain korkeampaa, jolloin ponnistusmatka on entistäkin lyhyempi.

 Curverin korkeus on 44cm korkea. Hintaa tuolla maailman parhaalla jakkaralla on useampi kymppi..

Ratsastusterapeuttimme Katri Kela ehdotti, että hankkisimme Ikean puujakkaran. Se on tukeva, edullinen ja korkea. Ongelmana minulla on aiemmin ollut pakokauhu liukkaalla puu pinnalla. Puu muuttuu liukkaaksi kastuessaan, talvea en edes halua ajatella. Ei se, että pelottaisi mennä selkään, pelottaa kiivetä jakkaralle. Tunnetta voi olla vaikea kuvitella. Niinpä keksin parannella tuota Ikean jakkaraihmettä.

Lähtötilanne: Jakkara on kasattu - väärin. "Ei näitä ohjeita mihinkään tarvi." Lue ne silti!

Hanki kuramattoa. Noin 40x40cm riittää, eli voit leikata vaikka valmiista kynnysmatosta tarvittavat palat. Sakset, tai vielä parempaa, mattoveitsi leikkaamiseen, niittipyssy tai huonekalunauloja kiinnittämiseen.

Kuramatto kiinnitetään puujakkaran askelmaan ja ylemmälle tasolle antamaan pitoa. Vaikka sataisi, jakkara ei ole liukas. Lumi tuohon saattaa ikävästi pakkautua ja mietin, olisiko ruohomatto parempi, mutta näillä mennään..

Valmis tuote: Asetin maton kulman jakkaran ylätason reunojen kanssa tasaan ja niittasin maton kulmista jakkaraan kiinni. Sitten leikkasin ylimenevän osan pois. Ylijäämäpalan käytin askelmaan.

Kuten varoitustarrasta käy ilmi, jakkara ei kestä sääolosuhteita eikä sitä saa maalata..Eli jokainen omalla vastuulla =)

Nyt vammaisella on jakkara, jossa on pitoa ja korkeutta (n.50cm). Siitä on hyvä ponnistaa, tai olla ponnistamatta. Pointtihan oli, ettei tarvisi rempoa, kun matka selkään on lyhyempi. Jakkarassa on myös se hieno puoli, että jakkaralta nouseminen säästää hevosen selkää ja sitä kalleinta varustetta, satulaa. On siis hyvä nousta selkään jakkaran kautta, vaikka jalat toimisivatkin. Vielä parempi jos vaihtelee noustessaan nousupuolta. Me mennään aina oikealta puolelta, olosuhteiden pakosta, mutta kokeilkaa tekin!

Projekti kustansi vajaa 20 euroa.

-J