Ollaanpa hetki realisteja. Kaikesta kauheudesta, vääntyneestä polvesta, pillastuneesta hevosesta ja taklauksesta huolimatta näyttely meni hienosti. Hevosen esitti ihminen, joka sai ensikosketuksensa hevoseen vasta hiljattain (suhteellista, tiedetään), jolla ei ole tuon taivaallista käsitystä oikein mistään ja niin ne vaan toivat, Ville ja Vipsu, palkinnon kotiin.
Ja jos ollaan oikein neuroottisia realisteja, saatetaan tehdä taustatutkimusta. Tutkitaan, miten muilla meni. Tuomarit olivat selvästi tiukkana, myös muilla. Hukataan hetki historiaan tutustuen. Kaivetaan Hippoksesta lista kaikista kantakirjatuista suomenhevostammoista, juoksijapuolen tottakai. Sitten verrataan. Millaisia pisteitä saivat II-palkinnon tammat, millaisia kolmosen. Eikä tunnu enää ollenkaan pahalta. Kantakirjassa on monta paremmin palkittua, mutta huonommilla pisteillä. Koska olen täysin puolueellinen, tarvitsen ulkopuolisen peilin minulle kertomaan, että kyllä, tamma on kaunis. Ihan juuri niin nätti kuin minä näen. Kehottaisin itseäni hankkimaan itsetunnon, mutta vaiva menisi hukkaan.
Nälkä kasvaa syödessä. Vipsu nauttii nyt ansaitusta muutaman päivän lepolomasta, kuolaimettomuudesta ja huomenna hieronnasta. Minä suunnittelen seuraavaa suomenhevosmaailman valloitusta. Katselen oreja kuvastosta, uneksin varsoista. Mietin, jos kantakirjaisi Vipsun jollekkin muullekkin linjalle. Ja kuten tärkeäksi tullut ihminen totesi, "Se on kuin ylioppilaskirjoitusten kanssa. Kun se on kerran tehty, ei kirjoja jaksa enää avata." Se on totta.
- J
Uuuu... varsan suunnittelua <3 Meillä aloitetaan siemennykset seuraavaan kiimaan, sitten taas syödään omat ja "naapurin kynnet", tyhjennetään tilit ja valvotaan yöt. Toivon NIIN kovin, että saadaan vielä mammasta varsa.
VastaaPoistaMitäs oreja olet katsellut??? Meillä varaus Huiman Pysteelle ;)
Huiman Pyste, vautsi! Toivotaan, että onnistuu!
VastaaPoistaTälle keväälle Vipsulla on touko-kesäkuun kiimoihin tilausvarsavaraus orista Kajaste. Kun Vipsun emästä aika jätti, tuli luvattua emän omistajalle tämä astutus perheen omasta orista. Joten voi olla, että omaa varsaa päästään "rakentamaan" vasta varsakiimasta...saa nyt nähdä.
Tähän omaan projektiin olen pääasiallisesti katsellut kolmea oria: Camri, Liising ja Viestaus. Liising lienee se ykkösvaihtoehto, mutta hirvittää riittääkö rahkeet ensin varsaan ja sitten sen valmentamiseen. Moiselle panostukselle soisi kuitenkin parhaat mahdolliset lähtökohdat ja kenties ammattilaisen valmentajan. Toisaalta, miksei samaa soisi kahden muun vaihtoehdon jälkeläiselle..Vaikeita juttuja. Ennenkaikkea ne omat odotukset..
Tässä haaveillessani olen törmännyt lähes kaikkien potentiaalisten orien kanssa yhteen ja samaan seinään - sukusiitosprosentti. Hemmetti!
Kirjaat Vipsun ajettavuudella Ta-kirjoihin ja sitten vielä R-kirjoihin. ;) Sitten kelpaa henkseleitä paukutella! :D Selman pisterivi T-ktk ei ole mikään huippuhieno, koska se ei tosiaankaan ole tyypiltään ja rungoltaan työhevonen. Mielenkiinnolla odotan mitä ratsukirjauksessa sanotaan. :P
VastaaPoistaTodellakin! Tavoitteitahan pitää olla =)
PoistaNoi on oikein kelpo pisteet, ole ylpeä vain tuloksesta! Ja eihän nuo pisteet mikään kiveen kirjoitettu viimeinen totuus ole vaan se kertoo niin hevosen kuin tuomaristonkin päivän kunnosta. :)
VastaaPoistaTsemppiä astutuspuuhiin! Meillähän on Liisingistä tuo Gere 3-v. ja se on kyllä ainakin luonteensa puolesta maailman kultaisin orihevonen. Juoksijan lahjoista en vielä osaa sanoa mutta toivottavasti niitäkin alkais löytyä. Kyllä minä ainakin ajattelen, etyä myös harrastelijana haluan itselleni varsan sellaisista tarpeista että sillä olis mahdollisimman hyvät edellytykset menestyä ravurina. Samalla viivallahan siellä kilpaillaan ammattilaisen kanssa joten miksi antaisi heille tasoitusta valitsemalla tammalleen huonomman orin. Tosin ei noista mainitsemistasi mikään toki huono vaihtoehto ole, hyviä oreja kaikki!
Vautsi! Ilmankos Gere onkin ilo silmälle =)
PoistaSe on kyllä totta, että samalla viivalla kaikki. Isä orilta, kun saisi nopeutta ja kaviota niin olisi hyvä...