Helppoa kuin heinänteko..niin mikä oli?

Vitutus, tuo armas vakio, on uusissa sfääreissä, jälleen kerran. Ei ole kaukana eniten inhokista loimishowsta tämä homma, nimittäin pellon laittaminen laitumeksi.

Pitäisi kuulemma olla joku maaperäanalyysi, että tietäisi millaiset kasvumyrkyt peltoon heittäisi. Tämä on vähän samaa settiä kuin hevosten heinäanalyysi. Otetaan näytteet, joista luodaan analyysi ja sitten pidetään sitä absoluuttisena totena tajuamatta, että kyseessä on toisaalta otanta ja toisaalta asia, jota ilmankin on selvitty.

Kyllä, mietin jälleen kerran, miten ihmiset ja hevoset ennen analyysien aikaa selvisivät hengissä. Huonosti luulen. Kieltämättä nyt sitten kuitenkaan, etteikö analyysit olisi oiva apuväline. Toivoisin vain, että ne olisivat nimenomaan sitä, apuväline, ei itse tarkoitus.

Edellisellä viljelijällä on pellosta analyysit olemassa. Lupasi auliisti antaa analyysit käyttöömme, mutta hätäinen kun olen, ryynit ehtii peltoon ennen analyysituloksia. Koska analyysitulokset ja hitosti enemmän miettimistä, en jaksa odotella. Luulisi heinän sen verran kasvavan ilmankin, että kesällä 2016 jo laidunnetaan. Fiksailen sitten, jos aihetta on.

Asenne ratkaisee ja tässä tapauksessa todennäköisesti myös rankaisee. Niin sen kanssa yleensä käy. Mutta on huomattavasti hauskempaa lyödä päänsä seinään ei kerran vaan mahdollisimman monta kertaa. Tekee hyvää myös ihmissuhteille ja tilin katteelle.

Eilisen vietin traktorin ratissa. Veivasin kahden hehtaarin alaa edes takaisin ja mietin, miten mieli pellolla lepää. Kun antaa analyysien olla ja tekee vaan. Jos se menee pieleen niin mitä sitten? Aurinko nousee, oli pelto millä tolalla tahansa.

Kun peltopuolikas on nyt analyyseistä huolimatta lannoitettu oman tallin tuotteella ja saatettu amatöörin ottein äestetyksi, on korkea aika ostaa oikeanlaista siementä. Otti oikeastaan jo etukäteen päähän se kauppareissu. Myyjä on tullut sen verran tutuksi,että ei se enää edes yritä, vaikka vielä vuosi sitten luennoi jos vaikka mistä. On omaksi onnekseen oppinut, että pääsee vähemmällä ja tienaa enemmän, kun ei liikoja kysele. Lupasin tunaroida tälläkin kertaa ja palata asiaan.

Mukaan lähti hevoslaidunta ja jos vaikka mitä siemenpussia. Seuraavaksi mietin, miten hemmetissä ryynit saadaan tasaisesti ja suhteellisen vaivattomasti peltoon. Ei ole helppo tehtävä, koska resurssit on rajalliset. Jos viskelen käsipelillä, tiedän ryynien olevan paitsi epätasaisina laikkuina pitkin poikin, myös loppu alta aika yksikön.

Joku huomauttikin, että pitäisi laskea riitto? Tietää, ettei mene liikaa tai liian vähän siementä. Hmm, onkohan se tarkkakin kaava...Kasvaakohan se heinä, jos en laske? Jos jotain lasken, ja oikein koneella, niin sitä lannoitusta sitten. Jotta olisi kuitenkin heinän hyvä kasvaa ja korressa sokeria kohtalaisen vähän.

Kun ensimmäisen peltopuolikkaan kylvö on saatu saatettua jotakuinkin loppuun, on aika keskittyä toisen puolikkaan laittoon ja jättää edellisen kanssa tehdyt virheet tekemättä. Kaunis ajatus, tyylille uskollisen ontuva toteutus. Keksin varmasti koko joukon uusia kuningas ajatuksia, joita toteuttaessani mokaan tavoilla, joita ei osata edes kuvitella.

Tiedän, että kompuroin koko matkan, mutta maaliin tullaan tälläkin kertaa.

- J



Ps. Vaikka kieliposkella omia peltoja viljelen, ei se tarkoita, että väheksyihin yhdenkään asiaa ammatikseen tekevän taitoa ja tietämystä.

Minusta ei olisi siihen, todelliseen tekemiseen ja todellisella tekemisellä elämiseen, ei ainakaan tänään eikä vielä pitkään aikaan. Arvostan suuresti panosta, jonka viljelijät työhönsä laittavat ja sitä tietotaitoa, joka heillä on.