Limbomestari Vipsu

Tiedättehän sen hevostyypin, joka ei kunnioita sähkölankaa vaan rynnii siitä sopivan tilaisuuden tullen läpi tai, kun sattuu huvittamaan tai, kun jotain kamalaa? Tai sen tyypin, joka kunnioittaa lankaa, vaikka vieressä räjähtäisi eikä sähkökään olisi päällä?

No Vipsu ei kuulu kumpaankaan edellä mainituista. Vipsu kuuluu ryhmään Houdini, josta kukaan ei tiedä, miten se sen teki, mutta tuolla se nyt menee.

Toisinaan käy tuuri. Tuuri on sitä, että valvontakamera sattui juuri sopivasti kuvaamaan siitä kohtaa. Että nauhoitus oli päällä. Tai sitten se on silmäpari, joka näkee toimituksen livenä. Eilen se oli harmikseni jälkimmäinen. Harmiksi, koska olisi ollut hauska jakaa "hauska" video. Ja harmiksi, koska eivät olleet omat silmät.

Tallin muut hevoset olivat ratsastajineen pitkin peltoja nautiskelemassa kesän olennaisesta. Auringosta ja tuoreesta nuoresta heinästä. Vipsua korpesi. Se marssi tarhaa ympäri närkästyneenä. Missä on minun ihminen? Missä on minun heinä?

Koska Vipsu kaikesta touhuamisestaan huolimatta on taipuvainen satunnaiseen viisauteen, se ei rynninyt vihreälle. Se ei opettanut varsalleen, kuinka vapaus ja hysteria saadaan helposti aikaiseksi, joka mahdollisessa suhteessa. Kuinka sähkölanka sanoo vaan "phing", ja se on menoa.

Ensin Vipsu venytti alinta aitalankaa. Ihan vaan hitusen. Sitten se hivutti itsensä kahden alimman langan välistä. Ollakseen vähän kömpelö, se on toisinaan yllättävän ketterä. Kun hevosille aletaan järjestää limbokisoja, me ollaan mukana. Meillä on mestari.

Varsa oli kovasti hämillään ja hieman ehkä itkuinen, kun äiti katosi aidan tuolle puolen. Äiti ei kuitenkaan mennyt kauas, joskaan se ei vastannut varsan hätääntyneisiin kutsuhuutoihinkaan. Se oli vihreää heinää nyt.

- J