Mitä opin? No, että Lähdekorpi on parasta, mitä Suomen raviurheilulle on tapahtunut pitkään aikaan. Ei, kun hei, sen tiesinkin jo!
Odotukset oli valmis resepti. Sitä ei tarjoiltu. Tilaisuudessa keskusteltiin vuorovaikutuksellisesti niin juontajan (Lähdekorpi), asiantuntijoiden (Riina Rekilä, Tapio Perttunen, Risto Airaksinen, Tommi Kylliäinen, Jarno Kauhanen, ja joku hiihtovalmentaja(?)) kuin yleisönkin kesken ja siksi tapahtuma oli hyvällä tavalla erilainen.
Valitettavasti tällainen vapaamuotoinen keskustelu jätti tilaa myös "aiheen vierestä märehtijöille" haastaa riitaa. Luennon loputtua märehtiminen näytti siirtyneen hötönettiin. Kas yllätys.
Mitä jäi mieleen? Päälimmäisenä se, että olen totaalisen ulalla kaikesta. Ruokinnasta lähtien. Ainakin jos siirrytään mantereelta toiselle ja kysytään mielipidettä. Luulen tosin, että mikä tahansa HT-raati yhtyisi tähän väittämään.
Isossa maailmassa varsoja aletaan ruokkia vieroituksen jälkeen melko runsaalla kädellä. Tarkoittaa 7-9 litraa valkuaispitoista väkirehua (ei kaura vaan teollinen) vapaan sinimailasheinän lisäksi. Hieman jäi hiertämään vastaavan esimerkin puute paikallisilta toimijoilta. Kysyä sai, mutta kaikkea ei ehtinyt,
Mitä minä syöttäisin varsalle? Kas siinä pulma. Tykkään ajatella, että lähetin Ilpon maailmalle aika komeassa kunnossa. Heinää se sai varsin vapaasti, mutta mainittuja väkirehuja mitattiin deseissä, ei litroissa. Puolueellinen kun olen, en voi tästä vielä johtopäätöksiä omasta onnistumisesta vetää. Jatkaisin silti samalla linjalla. Heinää ja heinän kaltaisia rehuja reippahasti ja siihen sitten rakennusaineet oheen. Mutta maltilla. Ilpoon ei voi verrata siinäkään mielessä, ettei sen vieroituksen jälkeinen ruokinta ollut omaa käsialaa.
Mieleen jäi myös mantereiden väliset erot tarhauskäytännöissä sekä treenimäärissä. Vanhalla mantereella varsat laitetaan valjaisiin jo keväällä, kun meren takana ei kuulemma koskaan "niin varhain". Siellä varsat laitetaan hommiin vasta syksyllä. Niillä ajetaan useammin kuin täällä, mutta huomattavasti lyhyempiä lenkkejä. Vain juoksemalla oppii juoksemaan, mutta tähdille annetaan muutama viikko ylimääräistä. Suomenhevosille vähän sitäkin enemmän.
Yhtä olivat kaikki mieltä siitä, että vain terveellä ja puhtaasti liikkuvalla varsalla treenataan. Jos on mitä vain, se hoidetaan. Treenit suunnitellaan olosuhteiden ja hevosten mukaan. Kaikilla on oma tyyli, mutta yhtä oikeaa ei ole. Minullakin on. Tyyli. Tuskin oikea, mutta ainakin oma. Vaikkei ole varsaakaan.
Miljoona olisi ollut kysymystä. Piti antaa muillekin vuoro. Ehkä menen seuraavaksi ihan kurssille. Tai sitten en. Mutta pohjaton on taas tiedonjano.
- J
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Mielenkiintoista, että annetaan noin hurjia määriä väkirehuja. Mutta tuliko ilmi, miten kestäviä hevosia näistä tehotuotetuista varsoista kasvaa? Käsittääkseni kuitenkin tutkimusten mukaan liiallinen ruokinta aiheuttaa irtopaloja ja muuta ikävää.
VastaaPoistaYhden (amerikkalaisen) eläinlääkärin artikkelista muistan lukeneeni, että varsan olisi hyvä olla 2-vuotiaaksi sen verran hoikka, että sen kylkiluut pystyy jopa näkemään. Ei kyllä silti itsellä olisi pokkaa pitää varsaa niin hoikkana, mutta liikalihavuutta luulisi olevan hyvä välttää erityisesti kasvuiässä?
Nämä tehosyötetyt varsat näyttää 2-vuotiaina ihan aikuisilta. Niilla on (minun silmääni) luonnottoman isot lihakset ja ne on aivan liian "valmiita" ollakseen vielä ihan lapsia. Hevoset kyllä näyttää hienoilta ja siltä, että niistä oikeasti pidetään hyvää huolta... mutta luulenpa, että hevonen on siellä enemmän "rahantekoväline" kuin täällä meillä, ne isot rahat on juostava pois silloin 2-4vuotiaana ja thats'it. Suomessa vasta mietitään opetuslähtöä tuon ikäisillä ja kilpaillaan sitten hamaan tappiin asti, monestihan meillä hevoset ovat elämänsä kunnossa silloin, kun niiden kilpailuoikeus loppuu :)
VastaaPoistaKiinnostaisi myös tietää nuo irtopalojen ja muiden kasvuhäiriöiden määrä ja se miten niiden varsojen mahat kestää tuollaiset rehumäärät...
Juurikin näin, mitä Rc sanoi.
PoistaVarsat ovat siellä ikäänkuin aikaisemmin kehittyneitä ja valmiimpia. Lihavuus niillä ei ole ongelma, koska niitä kuitenkin treenataan koko ajan, mutta muut rakenteelliset jutut jäivät kysymysmerkiksi.
Korvaan särähti myös vanhoista hevosista puhuminen, kun käsittääkseni puhuttiin 4-6-vuotiaista..joku siellä kuulemma niitäkin treenaa ja pärjääkin, mutta oli suurinpiirtein ainokainen, kuka niin tekee, koska "ei se kannata".
Menestystä voi mitata niin monella mittarilla..
http://www.hevostietokeskus.fi/index.php?tid=441
VastaaPoistaTuossa vähän ruotsalaista tutkimusta asiasta.
Ruokinta varmasti pohjautuu kussakin maassa ja mantereella pitkälti kilpailun kovenemiseen; miten saadaan tehokkaasti ja nopeasti rahat tuotettua ehkä hevosten hyvinvoinnin kärsiessä. Tai, ei ehkä suoraan kärsiessä mutta omat arvoni eivät kykene ymmärtämään tuollaista "tehokasvatusta" mitä jenkkilässä tehdään.
Tällaisena yksittäisenä ihmisenä tietenkin on helppo kasvattaa varsansa miten haluaa kun paineita menestyksestä tuskin ulkopuolisilta tulee eikä oma elantokaan siitä kiinni ole ;)
Kiitos linkistä.
PoistaSe on tosiaan onni, että on tällainen yksittäinen pöljä, niin voi harrastella ihan niinkuin tykkää :)
Suosittelen lämpimästi käymään kursseja, niistä saa enemmän ihan tutkittua tietoa. Tollaset seminaarit ja keskusteluilaisuudet on enemmän ihmisten henk.koht. mielipiteitä. Esim. Hippoksen ravivslmennuskoulutukset C, B ja A on mahtavia tietopaketteja, mä olen käynyt ne kaikki. :)
VastaaPoistaJenkkilässä on tosiaan kilpailukulttuuri ja suhtautuminen hevosiin tosi erilainen, siellä halutaan kilpailla nuorena kun taas Suomessa arvostetaan pitkäikäisiä kilpahevosia.
Olet oikeassa!
PoistaVermon C on kalenterissa, mutta suoraan sanottuna epäilen, selviänkö siitä repäisystä. Tämän vamman kanssa kun asiat ei koskaan ole ihan yksoikoisia.