Survivor - iltatalli

Pikkutyttönä kova tuuli oli parasta. Tuntui, että voisi lentää. Enää en niin arvosta. Tuntuu, että hevosetkin voisivat lentää.

Onneksi leijoista herkimmin lentävä lentää aina poispäin. 

Pelaisin jääkiekkoa, jos haluaisin tulla taklatuksi. Harrastaisin vapaapainia, jos haluaisin raajat solmuun ja veren lentävän. Hyppisin benjitä ilman köyttä, jos haluaisin kuolla. Sen sijaan harrastan tallinpitoa ja ihmettelen, ettei hetkeen ole sattunut pahemmin. Kyllä kerran vuodessa vähintään kolahtaa?

Niin, ja onhan minulla tuo varsa, joka karistaa mustimmallakin hetkellä itsetuhoiset ajatukset muistuttamalla, että oli mikä oli, tahdon elää. 

Saisikohan siitä rakennettua toimivan elämys-/terapiakokemuksen? "Tule kyytiin ja tajuat taas tahtovasi elää." 

Hevosia en syytä, mutta voisiko tuulla vähemmän? Alkaa riittää lajia, joka on tämä "talvi".

- J