Miksi? Yleensä niin tehdään vain, koska ihminen tiedostamattaan pelkää eikä ymmärrä kokonaiskuvaa. Esimerkkinä olen aiemmin tainnut kirjoittaa pariinkin otteeseen turparemmeistä. Liian usein näkee tiukkaan puristukseen väännetyn (yleensä) alaturparemmin. Hyvänä kakkosena tulee maha- tai satulavyö.
Opin jo aikoinaan eräällä päijät-hämäläisellä ratsutilalla (jalostus/kilpaesteratsastus), että satulavyötä on ihan turha vääntää hampaat irvessä tiukemmalle. Kun satula ei heilu, se riittää.
Seuraavassa Suomen Hevosen omistajienkeskusliitolta lainattu teksti aiheesta. Vanha juttu, mutta yhä vaan ajankohtainen:
KIREÄ MAHAVYÖ SYY HUONOON MENESTYKSEEN
Hevosten lihaskuntoutusta ja hierontaa kehittävän PG-Teamin perustaja Pauli Grönberg on jo usean vuoden ajan ”saarnannut” epäsopivien valjaiden vaikutuksesta hevosen suorituskykyyn. Hän on myös kehitellyt uudentyyppisiä varusteita, jotka puristavat ja häiritsevät hevosta vähemmän. Uusien ideoiden vastaanotto on ollut kaksijakoista; toiset ovat lähteneet kokeilemaan erilaisia varusteita innolla, toiset pitävät niitä tarpeettomana touhotuksena. Pauli Grönberg luennoi hevosten lihashuollosta ULHO:n vuosikokouksessa huhtikuun lopulla.
Kiristävän mahavyön ja epäsopivien varusteiden ongelma on kuitenkin tiedostettu kautta hevosurheilevan maailman. Laukka-, este-, koulu- ja muiden suoritushevosten valmentajat ovat pähkäilleet satulavyön sopivaa kireyttä. Nyt siitä on tehty eläinlääketieteellistä tutkimustakin.
On itsestään selvää että mahavyö pitää kiristää, kun hevonen satuloidaan tai valjastetaan. Mutta kuinka kireälle se pitää laittaa? Riittääkö että satula juuri pysyy paikoillaan, ja kuinka monta sormea pitäisi mahtua kiristetyn vyön alle? Kuinka hevonen pystyy hengittämään, kun mahavyö puristaa sen rintakehää keuhkojen ympärillä?
Melbournen Yliopiston tutkijat eläinlääkärit John Bowers ja Ron F. Slocombe ovat julkaisset tutkimuksen vatsavyön kireyden vaikutuksesta hevosen suorituskykyyn. Amerikkalainen The Horse –lehti on eläinlääketiedettä popularisoiva julkaisu, joka toimii yhteistyössä Yhdysvaltain hevoseläinlääkäripraktikkojen yhdistyksen (AAEP) kanssa. The Horse:n huhtikuun numerossa oli artikkeli australialaisten tutkimuksesta.
Tutkimuksen lähtökohtana oli, että ihmisellä rintakehän ympäri kääritty tiukka side helpottaa levossa kroonista hengenahdistusta potevia. Suorituskykyyn se kuitenkin vaikuttaa heikentävästi. Hevosilla ei aikaisempaa tutkimusta ole, mutta alalla toimivien ennakkokäsitys oli, että sama pätee hevoseenkin.
KAHDEKSAN HEVOSTA JUOKSUMATTOKOKEESSA
Tutkimuksessa käytettiin kahdeksaa hevosta, joista kaksi oli ravuriruunia, yksi ravitamma, kolme täysveriruunaa ja kaksi –tammaa. Hevosia juoksutettiin juoksumatolla väsymispisteeseen neljällä rasituskoekerralla. Aluksi mahavyö kiristettiin 5 kg puristukseen, ja sitten kireyttä lisättiin 5 kg/kerta 20 kg paineeseen. Puristusvoimaa mitattiin vyöhön kiinnitetyllä veto-vastusmittarilla.
”Kilogramma on massan mittayksikkö, mutta tässä sitä käytettiin ilmaisemaan vetoa, joka syntyy massan painosta”, Slocombe selvitti.
”Eli kannettaessa ämpäriä, jossa on viisi litraa vettä, kohdistuu käsivarteen 5kg (+ ämpärin painon) aiheuttama veto. Vatsavyön kireydeksi 5 kg on melko pieni, ja niin vähän kiristetty satulavyö voi johtaa satulan valahtamiseen jommallekummalle kyljelle”, hän jatkoi.
Yli 15 kg voimalla kiristetty mahavyö on erittäin tiukka. Jos paine on 20 kg, ei vyön alle enää saa sormeakaan ja sen paikka näkyy puristusjälkenä, kun vyö on poistettu.
Hevosia juoksutettiin 80% rasitustasolla pulssilla mitattuna, palautumisaikaa juoksutusten välillä pidettiin viikko. Tuloksena oli, että kireä vatsavyö verotti suorituskykyä jopa 20%! Kun vyön paine oli 5 kg, hevoset väsyivät keskimäärin 16 minuutin (16,1 +/- 1,3 min) juoksemisen jälkeen. Puristuksen kasvaessa 10 kg:aan väsähtämiseen kului lähes 14 minuuttia (13,9 +/- 1,0). Vyön kireyden ollessa 15 kg aika lyheni alle 13 minuuttiin (12,6 +/- 0,8) ja pysyi suunnilleen samana 20 kg:n puristuksessa (13,0 +/- 0,7).
Jokainen kilo yli 5kg:n lyhensi väsähtämiseen kuluvaa aikaa 12 sekuntia ja matkaa 81,3 metriä. Aiemmissa tutkimuksissa on todettu, että australialaisten kiitolaukkahevosten satulavyö on kiristetty noin 13 kg:n kireyteen. Tämä tarkoittaa, että hevonen väsyy 650 metriä tai 16 sekuntia aikaisemmin kuin jos satulavyön paine olisi 5 kg.
Mahavyön kireyden ja suorituskyvyn heikkenemisen yhteys ei kuitenkaan ole aivan näin suoraviivainen. Muutokset olivat hevoskohtaisia. Kaikkien koehevosten suorituskyky laski 5 kg:sta 10 kg:aan, mutta yli sen osa heikkeni jyrkästi, jotkut vain hiukan ja muutama vaihteli huonommasta parempaan. Ne hevoset jotka paranivat hieman 20 kg kireässä mahavyössä, olivat heikompia 5 kg:ssa.
JOHTOPÄÄTÖKSET
Bowers ja Slocombe esittivät useita anatomisia syitä siihen, että kireä mahavyö aiheuttaa suorituskyvyn laskua. Puristus saattaa vähentää veren virtausta vyön kohdalla aiheuttaen nopeamman väsähtämisen hengittämiseen tarvittavissa lihasryhmissä. Tai hengityselimistöön liittyvä lihaksisto pystyy toimimaan vajaateholla.
Pienellä koeryhmällä tehty tulos tuottaa johtopäätösten lisäksi myös uusia kysymyksiä. Niistä yksi on, miksi puristuksen lisääntyminen 10 kg:sta 20 kg:aan ei tuottanut suurempaa eroa suoritukseen? Mahdollinen selitys on, että yli 10 kg puristus aikaansaa muutoksia rintakehän pehmytkudoksessa ja nestevirtauksessa. Nämä vähentävät lisäkiristämisen vaikutusta. Hevonen voi myös muuttaa hengitystapaansa ja lisätä pallean käyttöä, jolloin puristuksen vaikutus rintakehässä on pienempi.
Hevoskohtaiset erot osoittautuivat myös suuriksi. Toiset ovat merkittävästi herkempiä vyön puristukselle. Samankin hevosen hengityksen voimakkuus vaihtelee 5-10%, kun mittauksia tehdään 5-10 minuutin välein, joten hengitystiheys ei ole riittävä tutkimustapa rintakehässä tapahtuvien muutosten arvioimiseen.
Lisäksi eroavuudet ovat liian pieniä tuottaakseen tulosta tilastollisesti käsiteltynä. Valmentajalle ne voivat kuitenkin olla tuskallisen suuresta merkityksestä. Usein ero lähdön voittajan ja kuudennen välillä on pari kolme metriä. Tutkija sen sijaan työskentelee 5% luotettavuusmarginaalilla. Se merkitsee 80 metriä 1600 metrin matkalla!
Koe tehtiin juoksuttamalla hevosia väsymispisteeseen. Lyhyillä matkoilla vatsavyön kireyden merkitys voi olla vähäinen. Kilpailussa on otettava huomioon varusteiden paikallaan pysyminen, joten ainakin esteratsastuksessa ja muissa nopeita suunnanvaihtoja vaativissa lajeissa vyö pitää kiristää noin 10 kg puristukseen.
Slocombe ja Bowers tutkivat myös vatsavyön materiaalin vaikutusta sen puristavuuteen. Elastinen vyö kiristää 15 kg paineella vähemmän kuin joustamaton, mutta uloshengityksen aikana sen puristaminen on joustamatonta vyötä voimakkaampi. Paine rintakehää vasten ei ole valtava, mutta toisaalta se ei helpota missään vaiheessa kuten joustamatonta vyötä käytettäessä. Joustavan ja joustamattoman vyön erot eivät siis ole kovin merkittäviä, ellei joustamatonta vyötä ole vedetty erittäin tiukalle.
MIKÄ ON OIKEA VATSAVYÖN KIREYS?
Mahavyötä on kiristettävä 8-10 kg puristukseen, jotta varusteet pysyvät paikoillaan. Sitä kireämpi vyö alkaa vaikuttaa hevosen suorituskykyä heikentävästi. Tutkijat olivat sitä mieltä, että mahavyötä kiristetään yleensä liikaa. Mutta puristusvoiman arvioiminen onkin ongelmallinen juttu. Kehitteillä on vatsavyö, josta näkyy kiristyspaine. Tutkijat kehottivat käyttämään täysin elastista vyötä, ja kiristämään sitä vain sen verran että satula pysyy paikoillaan.
Kuinka sitten voi päätellä, että syy suorituskyvyn alenemiseen on liian kireä vatsavyö? ”Ei muuten kuin kokeilemalla paranevatko tulokset vyötä löysäämällä”, totesivat Bowers ja Slocombe.
Marja Mahlamäki
Ei kommentteja