Hirveät hiittikärryt

Näyttelyyn on aikaa melko tarkalleen 4 viikkoa.

Valmistautuminen on edennyt sen verran, että hevonen osaa jotakuinkin seisoa paikallaan ja juosta suorassa linjassa (ellei esittäjä jää pahasti jarruksi). Etujalkojen asennossa on vielä tekemistä, edestä päin katsottuna. Toimiva kuolain on löytynyt ja varusteet ovat kasassa.

Hiittikärryt kaivettiin esiin eilen. Kävimme vuotavien vekkien kanssa heittämässä vain lyhyen lenkin kävellen. Hiittikärryt jätettiin naftaliin kolmesta syystä: Tallille saimme viedä vuokrasopimuksen puitteissa vain yhdet kärryt, Vipsulla lähtee kevyillä kärryillä aina lapasesta ja Mamyn jalka ei "taivu" hiittikärryn vaatimaan ajoasentoon. Nyt kokeilimme, tuolla lyhyeksi jääneellä kävelylenkillä, ensisijaisesti kärryjen kuntoa ja tarkkailimme hevosen korvien liikkeitä. Korvat kertovat paljon siitä, mihin suuntaan Vipsu on menossa, henkisesti. Pitkä tauko takana lupaili rajuja otteita hevoselta, joten jalkamies lähti henkiseksi tueksi matkalle mukaan.

Vipsu oli yllättävän tyytyväisen oloinen, vaikka halusikin siirtyä välittömästi reippaaseen raviin. Pieni pidäte ja askellaji vaihtui Mamylle mieluisammaksi. Ei tarvinut keskustella, onneksi. Vipsu kyseli ravia tämän jälkeen kerran, mutta uskoi helposti, kun ehdotin käyntiä.

Täytyy myöntää, että olisi poltellut kokeilla kärryjä vähän kovemmassakin kyydissä. Vauhti ei kuitenkaan ollut vaihtoehto. Ei koska Vipsulla oli vuotava vekki vielä toisessa jalassa. Vaikkei olisi ollutkaan, mikään ei muuttanut sitä karua tosiasiaa, ettei jalkani kestänyt kyytiä edes käynnissä. Kilometri ja teki mieli itkeä. En itkenyt. Mutta oli pakko lopettaa ennenkuin ehti oikeastaan aloittaakkaan.

En ole aivan varma, millaiset treenikärryt tarvisin, jotta pystyisin kyydissä istumaan. Koppakärryissä on hyvä olla, mutta ne eivät oikein taivu treenikäyttöön. Sellaisiin treenikärryihin, joissa olisi tukea tuolle kovan onnen koivelle, en ole vielä törmännyt. Mietin, auttaisiko pieni selkänoja istuimessa. Toisaalta luulen, että selkänoja hankaloittaisi kyytiin pääsemistä entisestään. Jotain virityksiä on kuitenkin kokeiltava.

Jos tästä jotain positiivista pitäisi hevosen erinomaisen asenteen lisäksi löytää, niin jalalla ei ollut yhtä vaikeaa kuin viime kesänä (2013) samaisten kärryjen kyydissä. Siis ensi kesää (2015) odotellessa..Paitsi, että eipäs. Päätös Vipsun astuttamisesta on tehty. Jos päätös johtaa johonkin, on Vipsulla parempaakin tekemistä.

- J