10.11.2011 Ehkä paras päivä IKINÄ

(Tähän väliin on mahtunut normitreeniä ja vähän väistöharjoituksia)

Mutta tänään...tänään on paras päivä ikinä! Ainakin Vipsun mielestä. Ensin klipattiin ja sitten satula ja suitset päälle ja kentälle. Sinne asti meni hyvin.

Jenny koitti selkään, mutta Vipsu oli erimieltä. Se oli siis Villen kanssa samaa mieltä. (Jennyn jalka ei edelleenkään siis toimi, mutta pää on yhtä tyhmä kuin ennenkin..)

Kun ratsastuksesta ei tullut mitään päätimme juoksuttaa Vipsua. Vipsu oli Villen käsissä liinassa (tai niin me luulimme) ja Ville irrotti ohjat roikkumasta pois..Keskustelu meni jotenkin näin:
V: Ohjat on irti.
J: (Yrittää ottaa ohjat) No ei kyllä ole, mutta hevonen on.
Ville roikkui pois kävelevän hevosen jalustimessa yrittäen saada sen pysähtymään. Onneksi Vipsu ei rekisteröinyt irrallaan oloa millään tavalla.

Siinä liinassa juoksuttaessa neiti päätti säikähtää ihan tosissaan, sieraimet auki ja kaasu pohjassa Jennyä kohti. Juoksutusliina sotkeutui jalkoihin. Pillastunut Vipsu oli päästettävä irti, vaihtoehtona olisi parhaassa tapauksessa ollut katkennut jalka ja niitä meillä on jo tarpeeksi.

Niinpä Vipsu ryysäsi kentältä kotia kohti, melkein suorinta reittiä ja täyttä neliä. Ville lähti määrätietoisesti jahtaamaan karannutta hevosta Jennyn jäädessä nauramaan kentälle.



Jenny poimi poissatolaltaan olevan Villen kyytiin ja soitti Riikalle, että menee ulos ja katsoo vasemmalle. Riikka meni ulos ja totesi: Meni jo! Mutta sinne se Vipsu laukkasi mihin Jenny veikkasi - kotiin. Ville nappasi Vipsun kiinni ja rehasi sen melkein katkenneesta liinasta takaisin kentälle. Kentällä otettiin pari rauhoittavaa kierrosta ja stepattiin takaisin talliin.

Tallista otettiin vielä yhdet lähdöt..tai siis kahdet =) Ensimmäisellä kerralla Jenny ei ole varma mitä tapahtui, koska rekisteröi pihaa haravoidessaan ohi juoksevan hevosen. Ville oli ilmeisesti yrittänyt loimittaa Vipsua karsinassa hyvällä menestyksellä. Mutta ei hätiä mitiä, Ville sai karkulaisen houkuteltua porkkanan voimalla takaisin talliin. Tässä kohtaa Vipsu tajusi, että ei helvetti, takaisin karsinaan - ei käy! Oli siinä ja siinä, ettei porkkanan pikanäpistys onnistunut, kun Vipsu yritti hotkaista sen matkaevääksi kääntyessään kannoillaan ja rynnätessään takaisin pihalle, siitä lantalaan ja lantalasta pellolle.

Tämä sekoilu aiheutti myös tallin muissa asukeissa lievää sekoamista ja hysteriaa. Riikka ei ollut uskoa silmiään eikä korviaan...

Sellainen päivä siis...

-J/V

Ei kommentteja