Villen ja Vipsun rataharjoitus poikkesi normaalista tällä kertaa kuolainten vuoksi. Jenny investoi Vipsulle suorat nahoitetut ravikuolaimet. Kuolaimia pidettiin nyt ensi kertaa suussa ihan pitämällä. Nyrkkisääntönä on, että kuolain on sopivalla korkeudella, kun suupieleen tulee pari ryppyä. Totutusvaiheessa kuolaimet kuitenkin jätetään alemmas. Kun hevonen tottuu, kuolaimia nostetaan pikkuhiljaa. Ja ensin on siis vain käytetty kuolainta suussa. Tässä kohtaa kuolaimet lepäävät suussa suitsien varassa. Naruriimu laitetaan suitsien päälle ja riimunnaru siihen kiinni, jottei kuolaimiin tule liiketta tai ylimääräistä painetta edes vahingossa. Näin hevonen oppii pikku hiljaa, ettei kuolaimet automaattisesti tarkoita kipua/painetta.
Vipsu tuntui viihtyvän uusissa kuolaimissaan. Se otti ne suuhunsa kummempia kiukuttelematta. Reissu radalla sujui stressittä ja kieli, joka yleensä vaeltelee kaukana poskella, pysyi suussa. Tämä on rohkaiseva merkki. Vielä pari tällaista reissua pohjalle ja sitten kuolaimet ratsastuskäyttöön. Lopullisen päätöksen Vipsu tekee sitten itse.
-J
ps. Kärryt odottelevat ylisillä ensimmäistä reissua radalle...
Ei kommentteja