Uudet kuolaimet

Vipsu oli mielestään vitsikäs tänään. Tai sitten vähän ilkeä. Päivän ohjelmiston päätteeksi Jenny kokeili taluttaa Vipsun tarhaan. Pehmeä hiekka teki tehtävästä hieman haasteellisen. Ja sitten tietysti Vipsun vitsikkyys. Vipsu kulki nätisti perässä, paitsi välillä piti ottaa Mamy kiinni ja tönäistä. Sitten oltiin taas kiltisti ja uudestaan. Saman käsittelyn sai Ville radalla, ravissa.

Villen ja Vipsun rataharjoitus poikkesi normaalista tällä kertaa kuolainten vuoksi. Jenny investoi Vipsulle suorat nahoitetut ravikuolaimet. Kuolaimia pidettiin nyt ensi kertaa suussa ihan pitämällä. Nyrkkisääntönä on, että kuolain on sopivalla korkeudella, kun suupieleen tulee pari ryppyä. Totutusvaiheessa kuolaimet kuitenkin jätetään alemmas. Kun hevonen tottuu, kuolaimia nostetaan pikkuhiljaa. Ja ensin on siis vain käytetty kuolainta suussa. Tässä kohtaa kuolaimet lepäävät suussa suitsien varassa. Naruriimu laitetaan suitsien päälle ja riimunnaru siihen kiinni, jottei kuolaimiin tule liiketta tai ylimääräistä painetta edes vahingossa. Näin hevonen oppii pikku hiljaa, ettei kuolaimet automaattisesti tarkoita kipua/painetta.




Suora kuolain hommattiin nahoitettuna (kuvassa alimpana), jotta se olisi mukavampi. Vaikka se onkin nyt paksumpi. (Yleensä ajattellaan, että paksumpi on pehmeämpi ja hevoselle mieluisampia, mutta viime tutkimusten valossa hevoset valitsevat mielummin ohuen kuolaimen. Ahdassuisella hevosella valinta lienee selväkin. Asiasta kuitenkin jo aiemmin enemmän joten se siitä tässä kohtaa..) Ravikuolaimissa on metallivarsi kuolainrenkaasta alaspäin. Tämä estää kuolainrenkaan joutumisen suuhun vaikka ohjista joutuisi vetämään vähän enemmänkin.

Vipsu tuntui viihtyvän uusissa kuolaimissaan. Se otti ne suuhunsa kummempia kiukuttelematta. Reissu radalla sujui stressittä ja kieli, joka yleensä vaeltelee kaukana poskella, pysyi suussa. Tämä on rohkaiseva merkki. Vielä pari tällaista reissua pohjalle ja sitten kuolaimet ratsastuskäyttöön. Lopullisen päätöksen Vipsu tekee sitten itse.

-J

ps. Kärryt odottelevat ylisillä ensimmäistä reissua radalle...

Ei kommentteja