Näin tarkka lukema voi tarkoittaa vain sitä, että poni kävi puntarissa. Ja puntari sitä, että pyörähdettiin Viikissä. Ja Viikki sitä, että jotain on pielessä?
Poni vaikutti jo päässeen pahimmasta yli muutaman viikon takaisen onnettomuutensa jäljiltä, mutta eilen tilanne eskaloitui uudelleen. Voimme vain arvailla, mikä tilanteen laukaisi. Ponilla on historia, jonka vuoksi käytöstä ei voi pitää täysin tavattomana, mutta viimeisen parin vuoden perusteella se on sille erittäin epätyypillistä. Sekä kipulääke että vatsansuojalääke poistuivat ohjelmistosta pari päivää aikaisemmin.
Koska emme voi varmuudella tietää, onko taustalla ääniherkkyys, kipu tai trauma, aloitimme Viikistä. Viikistä, sillä sinne saatiin aika heti ja koska siellä on mahdollista tutkia poni varsin laajalla otannalla. Joku on aina paikalla ja yöpyminen mahdollista, jolloin tutkimusten jako useammalle päivälle käy kätevästi.
Koska poni on varsin skeptinen suhteessa vieraisiin ihmisiin, eritoten eläinlääkäreihin, pohdin pitkään josko Venda lähtisi matkaan mukaan suorittamaan seurahevosen tärkeää tehtävää, mutta päädyttiin lähtemään keskenämme. Ihan hyvä päätös. Poni juoksi traileriin, matkusti tyytyväisenä ja suhtautui sairaalan henkilökuntaan varauksellisesti, mutta varsin rauhallisesti.
 |
| Minne se porkkanamies meni? |
Ponille oli varattu sviitti yöksi, mutta tuolla se nyt torkkuu omassa pikku yksiössään. Mukaan saatiin kuukauden kuuri vatsansuojaa ja tauko kärryhommista. Kun poni on kuurinsa syönyt, voidaan harkita kärryjä uudelleen. Harkita, koska pakko ei onneksi ole mitään.
Olen ihan super ylpeä pikku hurjasta, kuinka kärsivällisesti se sieti tuntien epäluuloa pistämättä täysin ranttaliksi. Ja ihan superkiitollinen ihanalle tiimille, joka suhtautui meihin ja huoleemme asiallisen ammattimaisesti sekä avoimin mielin.
Poni ei ehkä ollut aivan vakuuttunut reissun tarkoituksellisuudesta tai varsinkaan neurologisista testeistä, mutta oli mielenkiintoista nähdä, kuinka niitä tehdään. Parasta ja pahinta reissussa se, ettei mitään löytynyt. Niin, paitsi paino. Oletin, että olisi enemmän.
Lääkäriepäluulosta kärsivän ponin mielestä lääkäri oli tällä reissulla lopulta best, koska porkkanat.
Nyt fiilistellään kevättä tekemällä asioita mahdollisimman paljon ilman kärryjä, eritoten ohjasajaen ja katsotaan, josko lääke vaikuttaisi poniin positiivisesti. Pohdinnat jatkuu sen perusteella, miten poni lääkkeeseen ja elämään reagoi. Jotenkin tuntuu, että traumat triggeröi, mutta taustalla olisi jotain muutakin.
Ehkä aika näyttää. Uskon, että tästäkin selvitään.
- J
Ei kommentteja