Jossain siellä hyvien rivinhoitovinkkien välissä olin kuulevinani myös moitteita omasta leväperäisyydestäni. Kenties väsyneet korvat kuulevat itsesäälille sopivasti mitä tahansa, mistä tahansa. Neuvojahan tallimaailma on tulvillaan. Ja mielipiteitä. Itse olin tyytyväinen huomatessani, että hokin polkema oli vihdoin alkanut muodostaa rupea ja siis umpeutunut. Nyt pidetään rupi rasvalla joustavana, jottei haava repeä taas levälleen. Samalla hävettää, etten paremmin jaksanut osallistua pohjimmiltaan hyväntahtoisen tallikaverin keskusteluun. Jalattomana olen kömpelö ja näytän varmasti täydellisen avuttomalta ulkopuolisin silmin.
Mitä teen turvotukselle, en vielä tiedä. Kylmäykset, pintelit, tökötit ja savet on kaikki kokeiltu. Jalat on tutkittu tuhanteen kertaan klinikalla. Turvotus on jatkunut jo pari kuukautta, eikä se ota laskeakseen. Takaset ovat välillä lämpimät, välillä eivät. Tämä samainen ongelma on ollut meillä aiemminkin, viime keväänä. Kesällä jalat olivat kohtalaisen kuivat. Vastaus on varmasti ihan tässä jossain silmieni edessä, katson vain liian läheltä.
En silti voi valittaa. Vaikka elämä on taas niin monesta kohtaa niin kovin nurinkurista, on siinä paljon hyvääkin. Vipsu voi kuitenkin hyvin. Yhtäkkiä vakavasti sairastunut koiralapseni on hengissä ja isäni, toivottavasti läsnä vielä vuosienkin kuluttua. Oma vointi paranee huimaa vauhtia koko ajan, vaikka hermovaurion kanssa on tullut takapakkiakin. Jatkuvaan särkyyn alkaa sopeutua ja ennenkaikkea, omaa särystä johtuvaa väsymystä alkaa ymmärtää. Olen armollisempi itselleni. En paljon, mutta vähän. Aurinkokin paistaa. Ehkä tämä tästä, tälläkin kertaa.
- J
Voiko kyseessä ollakin allergiaa? Siitepölyä on varmasti ilmassa jo huimasti...
VastaaPoistaMahdollisesti. Eipä tullut edes mieleen. Kuten kirjoitin, vastaus on ehkä jossain tässä ihan silmien edessä...Tänään nenäkin on alkanut vuotaa ja hevonen on toivottoman oloinen. Allergioitahan on pitkä lista, joten enemmän kuin mahdollista. Myös Maijun mainitsema valkuainen voi olla syyllinen.
PoistaVoi ihana Jenny! <3 Tiedän niin tunteen. Sairastaminen helposti johtaa masennukseen (nimimerkillä kokemusta on, prkl). Hyvä että pystyt armahtamaan itsesi syytöksiltä ja puolikkaalta tuntumiselta.
VastaaPoistaSelmalla on takasissa jännetupit kestoturvonneet. Se alkoi viime kesänä liian vahvasta laitumesta, eli reagoin valkuaiseen. En tiedä miksei ne laske. Ei varmaan laske ikinä. Joku suositteli kokeilemaan laseria. Hmmm...
Kiitos. Niin kaksipiippuisen kamalaa kuin se onkin, on lohdullista tietää, ettei ole "yksin".
PoistaTeillä on siis sama ongelma...vai laseria...hmmmmm...Mikä ettei, saatan tanssia myös "sadetanssin" ja hankkia woodoovälineistöä. Ihan oikeasti.
Aina sitä jotain on... Tallikaveri sanoi yksi päivä, että hän on jo lakannut toivomasta, että hevoselle ei tulisi mitään vikaa, koska niin ei koskaan käy. Sen sijaan hän toivoo, ettei tulisi mitään kovin pahaa. Ehkei tuo Vipsun turvottelukaan ole kauhean vaarallista, jos kerran jalat on tutkittu eikä vikaa ole löytynyt? Tsemppiä taas hoitamiseen.
VastaaPoistaKiitos tsempeistä. Ne on sekä Vermossa että Hyvinkäällä katsottu. Jäkimmäisessä useaan kertaan. Välillä mietin, hoidanko liikaa ja tässä tulos? Ehkä omiakin toiveitaan ja tavoitteitaan voisi tarkistaa hieman. Tänään ratsastusterapeuttini totesi, että asettaa omat tavoitteet kahdenkymmenen vuoden päähän. Jos poni on sitten hyvä niin hyvä.
Poista